Kaupunkiohjelma 2021 - Vantaan Vasemmistoliitto

Vantaan Vasemmistoliiton kaupunkiohjelma

Hyvä Vantaa kaikille, ei harvoille!

Vantaan Vasemmistoliiton tavoitteena on Vantaa, jossa toteutuu jokaisen oikeus terveydenhoitoon ja sosiaalipalveluihin, laadukkaaseen koulutukseen, kulttuuriin ja harrastamiseen sekä toimivaan ja edulliseen julkiseen liikenteeseen. Vantaalla on torjuttava aktiivisesti ilmastonmuutosta, suojeltava ympäristöä ja vaalittava luonnon monimuotoisuutta.

Vasemmiston Vantaa on turvallinen kaupunki, joka kantaa vastuunsa asukkaistaan ja tarjoaa hyvän elinympäristön lapsuudesta vanhuuteen jokaiselle kuntalaiselle riippumatta iästä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, etnisestä taustasta, äidinkielestä, kansalaisuudesta, uskonnosta, vakaumuksesta, vammasta tai elämäntilanteesta. Vantaan kaikkia asuinalueita on kehitettävä tasapuolisesti. Alueiden eriytyminen on estettävä suuntaamalla riittävästi resursseja kaikille alueille, ja kaikki asukkaat tulee aidosti osallistaa kaupungin kehittämiseen.

Koronakriisi on iskenyt kipeästi Vantaan kaupunkiin ja sen asukkaiden hyvinvointiin. Nyt tarvitaan ratkaisuja, joilla koronan haitalliset vaikutukset minimoidaan nopeasti. Nyt jos koskaan meidän tulee panostaa vantaalaisten tasa-arvoon, terveyteen ja hyvinvointiin. Koronan aikana kasaantunut hyvinvointialijäämä on katettava nopeasti, kasvaneet oppimiserot on kurottava umpeen ja työnsä ja toimeentulonsa menettäneille on löydettävä uusia mahdollisuuksia.

Toistaiseksi Vantaa on reagoinut koronakriisin jälkeiseen aikaan vain kuntatalouden sopeuttamissuunnitelmilla. Leikkaukset jättävät huomiotta koronapandemian ja -rajoitusten inhimilliset, sosiaaliset, terveydelliset ja myös mielenterveydelliset kustannukset, ja pahimmillaan ne syventävät niiden vaikutuksia. Siksi Vantaan on käynnistettävä laaja-alainen, hallinnonalat ylittävä kokonaisvaltainen strategiatyö, jotta koronakriisistä voidaan toipua. Strategian painopisteen pitää olla ennen kaikkea lapsissa, nuorissa ja ikäihmisissä.

Kasvava ja tulevaisuuteen investoiva kaupunki kaikille

Vantaan menot rahoitetaan jatkossakin pääosin verotuloilla. Kasvukaupungissa myös uusien alueiden maan myynnistä saatavilla tuotoilla on keskeinen merkitys kasvun edellyttämien investointien rahoittamisessa.

Kuntien lisäksi valtion tasolla on huolehdittava talouden hyvinvoinnista ja julkisen sektorin rahoituksen riittävyydestä. Verotuksen epäkohtia korjaamalla (kuten esimerkiksi listaamattomien yritysten epäreilu kevennetty osinkoverotus) ja tiukoilla harmaan talouden vastaisilla toimilla, voidaan lisätä julkisten palveluiden rahoitusta.

Valtion on jatkossakin tuettava kuntia riittävillä toimilla, jotta ne voivat nousta koronakriisistä, ja elvytettävä kansantaloutta julkisilla investoinneilla, kuten tukemalla Vantaan raitiotiehanketta. Valtion on myös huolehdittava asianmukaisesti kuntien mahdollisuuksista hoitaa niille hyvinvointiuudistuksen jälkeen jäävistä tehtävistä sekä tulevien hyvinvointialueiden riittävästä rahoituksesta.

Vaikka koronakriisi onkin heikentänyt Vantaan kaupungin taloutta, näyttää Vantaan tulevaisuus kuitenkin valoisalta. Vantaa on kasvukaupunki, jonka väestörakenne ja elinkeinoelämän potentiaali ovat kaupungin taloudellisen ja muun kehityksen kannalta suotuisia.

Muihin kaupunkeihin verrattuna Vantaa tuottaa palvelunsa poikkeuksellisen säästeliäästi, ja kaupungin velka on hallinnassa. Vantaalla on varaa investoida tulevaisuuteensa. Kasvavassa kaupungissa keskeisen tärkeää on, että kaupunkikehitys tapahtuu hallitusti, ja Vantaa kykenee huolehtimaan kasvavan väestönsä hyvinvoinnista. Kun ehkäistään alueellista eriytymistä ja huono-osaisuuden lisääntymistä, voidaan sekä lisätä kaupungin verotuloja että vähentää palveluiden tuottamisen kustannuksia.

Tulevan valtuustokauden merkittävin yksittäinen kaupunkikehittämisen ratkaisu on mahdollinen päätös raitiotien rakentamisesta Länsimäen ja Aviapoliksen välille. Vantaan Vasemmisto näkee raitiotiehankkeen tärkeänä ja tarpeellisena kehityshankkeena koko kaupungin ja aluksi erityisesti Itä-Vantaan kehityksen kannalta. Onnistuessaan raitiotiehanke tuottaa enemmän kuin sen kustannukset ovat, ja myönteisen kaupunkikehityksen vaikutukset lisäävät kaupungin tuloja.

Vantaan Vasemmisto kannattaa ratikan rakentamista, mutta edellyttää, että hankkeelle asetettujen kaupunkikehityksellisten tavoitteiden toteutumista seurataan tarkasti. Alueiden asukkaiden ääntä on kuunneltava esimerkiksi ratikan pysäkkien sijoittelussa ja katualueiden suunnittelussa.

Kun Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.12.2019 Vantaan raitiotien yksityiskohtaisen suunnittelun, kaikki valtuustoryhmät yksimielisesti yhtyivät Vasemmistoliiton valtuustoryhmän esittämiin reunaehtoihin:

Hankkeen aikataulussa ja kustannusarviossa pysymiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
Hankkeen rakentamisaikaiset haittavaikutukset ympäristön asukkaille minimoidaan.
Hankkeen suunnittelu ja toteutus eivät talousarviovaikutusten kautta heikennä kaupungin palveluita.
Hankkeen etenemisestä kerrotaan kaupunginvaltuustolle säännöllisin väliajoin avoimissa tilaisuuksissa, jolloin kaikilla vantaalaisilla on mahdollisuus seurata hankkeen etenemistä.

Vantaan Vasemmisto edellyttää Vantaan ratikan jatkosta päätettäessä, että näistä linjauksista pidetään kiinni myös tulevalla valtuustokaudella.

Laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee olla laadukkaita, helposti saavutettavia ja esteettömiä. Jokaisella vantaalaisella on oltava oikeus laadukkaaseen hoitoon ja hoivaan oikea-aikaisesti. Viime vuosina jyrkästi kasvaneet terveyserot on saatava kuriin.

Jokaisella on oltava oikeus asua omassa kodissaan ja päästä kuntonsa edellyttämään hoivaan. Kotihoitoon ja -palveluihin tulee panostaa nykyistä enemmän. Tarvitsemme lisää henkilökuntaa kotihoitoon ja -palveluihin. Ne on organisoitava uudelleen, nykyinen työ on pirstaleista. Vantaalla on huolehdittava myös turvallisten ja laadukkaiden laitoshoitopaikkojen riittävyydestä, jotta kenenkään ei tarvitse jäädä yksin kotiin, jos tuntee, ettei enää pärjää kotona.

Omaishoitajien jaksamista on tuettava järjestämällä sijaishoitajia ja lyhytaikaisia laitoshoitopaikkoja. Vanhusten ja vammaisten päivätoimintaa on lisättävä ja kehitettävä. Eläkeläis-, vammais- ja potilasjärjestöjen toimintamahdollisuudet on turvattava. Ikäihmisten ja vammaisten aktiivista kansalaisuutta on tuettava. Lapsiperheiden kotipalveluita on vahvistettava. Yksinhuoltaja- ja monilapsisten perheiden tukea on lisättävä ja yksinhuoltajien työllistymistä päivätyöhön sekä lastenhoidon ja työelämän yhdistämistä on tuettava entistä tehokkaammin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee olla esteettömiä, saavutettavia ja laadukkaita. Digitalisaation mahdollisuuksia on hyödynnettävä, kun palveluiden saavutettavuutta ja laatua keitetään.

Terveysasemat ja neuvolat ovat lähipalveluita. Niitä ei saa lakkauttaa ja keskittää palveluita isoihin yksiköihin.
Terveyskeskusmaksut tulee poistaa ja hoitoon on päästävä jonottamatta. Muita sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja tulee kohtuullistaa. Terveydenhuollon maksuja ei pidä antaa yksityisten perintätoimistojen perittäviksi.
Kaupungin oman tuotannon osuutta sosiaali- ja terveyspalveluista tulee lisätä, jotta palvelutuotanto ei ole liikaa riippuvainen yksityisistä toimijoista.
Vantaalla tulee olla riittävä määrä tuetun asumisen ja hoivapalvelun paikkoja muun muassa ikäihmisille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmaisille.
Laitoshoidon laatua ja normien noudattamista tulee valvoa tarkasti. Säännöllisiä tarkastuksia – myös ennalta ilmoittamattomia – on jatkettava kaikissa kaupungin alueella toimivissa julkisissa ja yksityisissä vanhusten ja vammaisten tehostetun palveluasumisen yksiköissä.
Kotipalvelun ja -hoidon, tehostetun palvelutaloasumisen, erilaisissa asumisyksiköissä asumisen sekä laitoshoidon hintojen on oltava kohtuullisia.
Myyrastin ja Havurastin toiminnan jatkuminen on varmistettava.
Asiakkaiden tulee olla aidosti mukana palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa, on hyödynnettävä kokemuskouluttajia, vammais-, eläkeläis- ja potilasjärjestöjen osaamista sekä vanhus- ja vammaisneuvostoja.
Terveysasemille tarvitaan lisää henkilökuntaa, ja niihin on avattava ilta- ja viikonloppuvastaanotot.
Kaikkien terveysasemien pitää olla ympäri vuoden auki, eikä mahdollisia tilapäisiä sulkemisia saa ketjuttaa.
Sosiaalipalveluiden, etenkin lastensuojelun sekä vanhus- ja vammaispalveluiden, ongelmat tulee kartoittaa ja korjata. Lastensuojeluun tulee ohjata lisää resursseja. Henkilökohtaisten avustajien työoloja ja palkkausta on parannettava.
Yksinhuoltajille on taattava oikeus subventoituun lastenhoitoon oman jaksamisensa tukemiseksi sekä perheen asioiden hoitamiseksi.
Kauempana asuvien etävanhempien tapaamismahdollisuuksia Vantaalla asuvien lastensa kanssa on edistettävä.
Lastenvalvojilla tulee olla riittävästi resursseja perehtyä entistä paremmin eroperheiden tilanteisiin, jotta erotilanteissa molempia vanhempia voidaan tasapuolisesti tukea vanhemmuuteen.
Paperittomilla tulee olla oikeus välttämättömiin terveys- ja sosiaalipalveluihin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon niin sanotuista SIB-hankkeista tulee luopua. SIB-hanke tarkoittaa, että yksittäinen palvelu annetaan yksityisen sijoitusrahaston hoidettavaksi niin, että siitä mahdollisesti koituvat säästöt menevät sijoitusrahaston hyväksi.
Vasemmistoliiton aloitteesta lähtenyttä Yksinäiset vanhukset Vantaalla -hanketta ikäihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi on jatkettava.
Vantaan on liityttävä Maailman ikäystävällisten kaupunkien verkostoon.
Esimerkiksi Korso-Koivukylän alueella on järjestettävä seniorineuvola-kokeilu, jossa järjestetään kaikille ikäihmisille terveystarkastus ja tarjotaan terveysneuvontaa.
Sosiaalisen luototuksen määrärahoja on nostettava ja lisättävä tietoutta sosiaalisesta luototuksesta.

Laadukkaat ja turvalliset päiväkodit ja koulut kaikille

Jokaisella tulee olla tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja omaehtoiseen itsensä kehittämiseen.

Lasten koulumatkojen on oltava lyhyitä ja turvallisia. Lähikouluperiaatteesta on pidettävä kiinni. Ryhmäkokojen tulee olla kohtuullisia. Vantaalla on tarjottava vähintään saman verran opetustunteja ja sama valinnanvapaus kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Kouluissa on oltava riittävät resurssit, joilla kouluväkivaltaan ja kiusaamiseen pystytään puuttumaan aktiivisesti. Koulupudokkuus on estettävä oikea-aikaisilla tukitoimilla.

Aikuisopiskelun tulee olla kaikkien saatavilla ja kohtuuhintaista. Maahanmuuttajilla on oltava mahdollisuus opiskella suomen kieltä oleskelun alkuvaiheista lähtien.

Peruskoulutusta ei tule keskittää suuryksiköihin.
Vantaalaisten päiväkotien ja koulujen tulee olla esteettömiä ja saavutettavia. Kouluväkivalta ja kiusaaminen tulee kitkeä kaikilta kouluasteilta.
Päiväkotien ja peruskoulujen ryhmäkokoja ei tule kasvattaa nykyisestä.
Päiväkotien ja koulujen sisäilmakartoituksia ja -korjauksia on jatkettava. Jokaisella oppilaalla on oikeus opiskella sisäilmaltaan terveissä tiloissa. Päiväkotien ja koulujen huoltoon ja kunnossapitoon on panostettava enemmän.
Päiväkodeissa ja kouluissa ei saa olla sijaiskieltoja, vaan sijaisia on voitava palkata tarpeen mukaan.
Koulunkäynninohjaajien määrää on lisättävä, jotta erityistä tukea tarvitsevat lapset voidaan huomioida opetuksessa ja taata oppimisrauha luokissa.
Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittaminen yleisopetuksen ryhmiin eli inkluusio ei saa olla säästökeino, vaan siihen on taattava riittävät resurssit kaikilla koulutusasteilla. Myös erityis- ja pienryhmäopetusta tarvitaan edelleen. Kolmiportaiselle tuelle on taattava riittävät resurssit kaikilla koulutusasteilla. Opiskelurauhaan on panostettava. Avoimet oppimisympäristöt eivät sovi kaikille.
Jos oppilas tarvitsee koulukyytiä, on hänen saatava se molempien vanhempiensa luota, ei vain oppilaan virallisesta osoitteesta.
Kouluissa tulee olla riittävästi henkilökuntaa. Opettajien ja koulunkäynninohjaajien lisäksi kouluissa tarvitaan erityisopettajia, kuraattoreita, koulupsykologeja, nuorisotyöntekijöitä sekä henkilökohtaisia avustajia.
Erityisopetuksen resursseja tulee lisätä myös toisen asteen koulutuksessa oppivelvollisuusiän noston myötä.
Ilman toisen asteen koulutusta olevien vantaalaisten tilanne on selvitettävä ja järjestettävä kaikille halukkaille koulutuspaikka tai muuta tarvittavaa tukea.
Aikuisopiston sekä taiteen perusopetuksen kurssi- ja lukukausimaksujen tulee olla kohtuullisia.
Maahanmuuttajille suunnattujen suomen kielen kurssien ja kielenoppimisen mahdollisuuksia on lisättävä.
Toiminnan tulee kaikilla koulutusasteilla olla uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta ja erilaisia katsomuksia kunnioittavaa.
Yhdenvertaisuussuunnitelmat tulee tehdä huolellisesti, ja niissä tulee käsitellä kaikkia syrjintäriskitekijöitä konkreettisesti.
Erityisnuorisotyötä on jatkettava vantaalaisissa yläkouluissa ja Vantaan ammattiopisto Variassa myös vuoden 2021 jälkeen joko osana myönteisen erityiskohtelun ohjelmaa tai omana erillisenä hankkeena.

Kohtuuhintainen koti ja viihtyisä asuinalue kaikille

Koti on jokaisen ihmisen perusoikeus ja arvokkaan elämän edellytys. Jokaisella ihmisellä tulee olla taustastaan ja elämäntilanteestaan riippumatta oikeus omaan kotiin sekä viihtyisään ja turvalliseen asuinympäristöön.

Asuminen on Vantaalla liian kallista ja asuminen vie kohtuuttoman osan vantaalaisen käytettävissä olevista tuloista. Asuinalueiden eriarvoistuminen tulee estää. Kaupunkia tulee kehittää tasapuolisesti asukkaiden hyvinvoinnin ja tarpeiden ehdoilla. Rakennusyhtiöiden ja kiinteistösijoittajien kohtuuttomalle voitontavoittelulle tulee panna stoppi. Laadukas kaupunkisuunnittelu ja tasokas rakentaminen lisäävät kaupungin vetovoimaa. Lähiluonto on Vantaan keskeinen viihtyvyys- ja vetovoimatekijä, ja sitä tulee vaalia.

Alueiden eriytymisen estämiseksi ja tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen kaupungin rakentamiseksi on tärkeää, että kaikilla alueilla on monipuolisesti erilaisia asuntotyyppejä ja asumismuotoja.
Kaupungin on lisättävä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa.
Kaupungin on hyödynnettävä täysimääräisesti kaikki käytettävissä olevat keinot, jotta se kykenee hankkimaan kohtuuhintaista rakennusmaata.
Vantaan on otettava tavoitteeksi asunnottomuuden poistaminen.
Asunnottomien hätämajoituksen määrää on lisättävä, ja hätämajoitus on taattava kaikissa oloissa. Vantaan on taattava kaikille oma koti Asunto ensin -periaatteella ja otettava käyttöön välivuokrausmalli.
Asunnottomuuden syntyä ehkäistään myös lisäämällä asumisneuvontaa ja asumisen tukea.
Uudenlaisia muunneltavia asuntoja ja yhteisöllisiä asumisen muotoja on kehitettävä ja on rakennettava enemmän yhteisöllisiä tiloja.
Palveluita ei saa keskittää suurkeskuksiin. Jokaisella alueella tulee olla toimivat liikenneyhteydet ja peruspalvelut.
Viheralueita ja lähiluontoa ei saa tuhota liiallisella rakentamisella.

Toimiva ja edullinen joukkoliikenne kaikille

Vantaan Vasemmiston mielestä joukkoliikenteen tulee olla toimivaa, edullista, esteetöntä ja vähäpäästöistä. Liikkumisen hinta tai puutteelliset joukkoliikenteen yhteydet eivät saa olla esteenä kaupungin palveluihin pääsylle. Joukkoliikenteellä on päästävä sujuvasti myös virkistysalueille ja vapaa-ajan palveluihin. Kestävää kaupunkirakennetta ei voi kehittää yksityisautoilun ehdoilla. Eri liikkumisen muotoja tulee kehittää tasapuolisesti. Pyöräily ja kävely edistävät myös terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentävät liikenteen aiheuttamaa ympäristökuormaa.

Joukkoliikenteen vähäpäästöisyyttä, saavutettavuutta ja esteettömyyttä on parannettava. Liikennöintiaikoja ja reittejä on parannettava sekä vuorovälejä tihennettävä. Lippujen hintoja on kohtuullistettava.
Eläkeläisalennus on palautettava kertalippuihin.
Vaihtoyhteyksien ja liityntäliikenteen tulee olla sujuvaa ja esteetöntä.
Liityntäpysäköinnin tulee olla maksutonta vantaalaisille.
Kevyen liikenteen reiteistä on tehtävä esteettömiä, viihtyisiä ja suoria.
Kevyen liikenteen väylien, kävely- ja pyöräteiden sekä pysäkkien ja asemien kunnossapidosta on huolehdittava myös talvisin.
Asemien ja keskeisten liikenteen solmukohtien pyöräparkkien on oltava suojaisia ja turvallisia käyttää.
Autojen yhteiskäyttöä on edistettävä.
Sesonkiluonteista joukkoliikennettä luonto- ja virkistyskohteisiin on kehitettävä.

Ympäristö- ja ilmastoviisas kaupunki kaikille

Vantaan Vasemmisto haluaa Vantaan, joka kantaa vastuunsa ympäristöstä ja ilmastosta, niin lähiluonnosta kuin myös globaalilla tasolla. Ympäristövastuu tulee huomioida kaikessa kaupungin ja sen yhtiöiden toiminnassa, hankinnoissa ja päätöksenteossa.

Kaupunkirakennetta ja liikenteen infrastruktuuria on kehitettävä ympäristön kannalta kestävillä tavoilla. Kaiken uudis- ja korjausrakentamisen on oltava mahdollisimman energiatehokasta, eikä vain vähimmäisvaatimusten mukaista.

Kaikkea ei tarvitse omistaa itse tai ostaa uutena. Siksi kannatamme erilaisia tapoja yhteiskäyttää ja kierrättää resursseja. Ympäristön kannalta hyvien valintojen tekemisen tulee olla helppoa kaikkialla Vantaalla.

Vantaan Resurssiviisauden tiekarttaa on noudatettava ja kehitettävä uusimman tiedon mukaan.
Vantaasta on tehtävä hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
Vantaan puroluonnon suojelua on jatkettava suunnitelmallisesti.
Jakamistaloutta on edistettävä tarjoamalla tiloja ja paikkoja yhteisölliseen jakamistalouteen ja kierrätykseen.
Lähellä tuotetun kotimaisen ruuan ja kasvisruuan osuutta on lisättävä päiväkotien, koulujen, palvelutalojen, sairaaloiden, asumisyksiköiden ja muiden kaupungin keittiöiden ruokalistoilla. Hävikkiruuan jakelua on parannettava.
Asukkaiden ympäristö- ja ilmastotietouden lisäämistä sekä vastuullisten valintojen tekemistä on tuettava lisäämällä koulutusta ja tiedotusta.

Kulttuuria, kirjastoja ja liikuntaa kaikille

Kulttuuri ja liikunta kuuluvat tasavertaisesti kaikille vantaalaisille taustasta, iästä, vammasta ja taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Kulttuuri on kiinteä osa ihmisyyttä. Ilmaisemme itseämme monin tavoin musiikin, liikkeen, kuvien ja kielen avulla.

Taide edistää hyvinvointiamme monin tavoin: koemme elämyksiä, ihastumme, itkemme ja nauramme, pääsemme hetkeksi irti huolistamme, tutustumme eri maiden kulttuureihin ja kasvamme ihmisinä. Vantaalla tulee luoda edellytyksiä taiteen tekemiselle ja tarjota korkeatasoista kulttuuria kuntalaisille.

Vantaan on tarjottava paitsi ajankohtaista ja kiinnostavaa ohjattua liikuntaa, myös edellytyksiä monipuoliseen ulkoliikuntaan. Harrastaminen luo hyvinvointia, lisää yhteisöllisyyttä ja ehkäisee syrjäytymistä. Harrastusmahdollisuuksia tulee olla monipuolisesti tarjolla joka puolella kaupunkia, ja niistä tulee tiedottaa hyvin, jotta jokainen vantaalainen voi löytää itseään kiinnostavan harrastuksen. Järjestöillä ja urheiluseuroilla on keskeinen rooli Vantaan kulttuuri- ja liikuntapalveluiden tuottajina.

Kirjastot ja nuorisotilat ovat lähipalveluja, jotka tulee säilyttää, ja niiden aukioloaikoja laajentaa sekä toimintaa kehittää yhteistyössä käyttäjien ja järjestöjen kanssa.
Kirjastoja on kehitettävä monipuolisesti palveluja tarjoaviksi asukkaiden yhteisiksi esteettömiksi ja saavutettaviksi olohuoneiksi.
Kaupungin on tarjottava maksuttomia, saavutettavia ja esteettömiä harrastusmahdollisuuksia.
Alle 18-vuotiaille liikuntatilat on säilytettävä maksuttomina riippumatta lajista tai tasosta.
Kaupungin on tuettava jo olemassa olevia teattereita ja orkestereita sekä uusien syntymistä.
Jokaisessa kaupunginosassa tulee olla riittävät tilat järjestötoiminnalle.
Asukaslähtöistä kulttuuri- ja liikuntatoimintaa on tuettava ja asuinympäristöjä elävöitettävä kulttuuritapahtumilla ja julkisella taiteella, kuten muraaleilla, graffitiseinillä ja katutaiteella.
Ulko- ja lähiliikuntapaikkoja kuten ulkokuntosaleja, skeittipuistoja ja frisbeegolf-ratoja on kehitettävä ja lisättävä.
Liikuntaa, kulttuuria, nuorisotyötä ja eläkeläistoimintaa järjestävien järjestöjen tukea ei saa leikata. Sekä leikkimieliseen ”höntsään” että seuraliikuntaan on panostettava. Seurojen toiminnassa tulee olla tilaa myös tavallisille harrastajille, jotka eivät pyri lajin huipulle.
Ulkoilu- ja pyöräilyreitteihin on panostettava ja parannettava retkeilykarttoja ja opasteita.
Vantaalle on perustettava aikuisten nuorten tila.
Kukonnotkon leirikeskusta ja Mölandetia ei saa myydä.
Koivukylä-Korson alueelle on rakennettava uimahalli Elmon urheilupuistoon.

Hyvä työnantaja ja vastuullinen tilaaja kaikille

Vantaan kaupungin on oltava ensiluokkainen työnantaja, joka arvostaa työntekijöitään ja pitää heistä hyvää huolta. Kaupungin ja sille palveluita tuottavien yhtiöiden tulee olla työelämän tasa-arvon, yhdenvertaisuuden sekä työhyvinvoinnin edelläkävijöitä.

Kuntapalveluiden ulkoistaminen säästöjen toivossa tulee lopettaa. Palveluiden tuottaminen kaupungin omana tuotantona on laadullisesti, taloudellisesti ja eettisesti järkevintä. Vantaan on torjuttava harmaata taloutta ja otettava tilaajana todellinen vastuu siitä, millaisia yrityksiä se hankinnoissaan käyttää. Vantaan on laadittava selkeät ohjeet ja taattava riittävät resurssit, joiden avulla pystytään tehostetusti valvomaan kilpailutettuja palveluita.

Kaupungin palvelut tuotetaan pääosin kaupungin omana työnä. Tarpeettomat liikelaitostamiset ja yhtiöittämiset on purettava. Esimerkiksi Vantin ja Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitoksen toiminta on siirrettävä kaupungin omaksi toiminnaksi seuraavalla valtuustokaudella.
Kaupungin omistamien yhtiöiden, kuten Vantin, työntekijöitä on kohdeltava samalla tavalla kuin suoraan kaupungilla työskenteleviä.
Kaupungin toimialojen johtoryhmissä ja yhtiöiden hallituksissa tulee olla henkilöstön edustajia.
Vantaan palkkauksen tulee olla kilpailukykyistä suhteessa muihin pääkaupunkiseudun kuntiin.
Vantaan on suosittava kotimaisia yrityksiä ylikansallisten suuryritysten sijaan, jotta verotulot jäävät Suomeen.
Anonyymin rekrytoinnin osuutta on nostettava kaupungin ja sen omistamien yhtiöiden työntekijöiden valinnoissa.
Vantaan käyttämien alihankintayritysten on toimittava sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.
Vantaan tulee kartoittaa ja korjata työtoiminnan ongelmat. Työtoimintaan osallistumisen tavoitteena tulee olla työllistyminen palkkatyöhön.

Todellista osallisuutta ja asukasdemokratiaa kaikille

Vantaan Vasemmiston tavoitteena on Vantaa, jossa toteutuu hallinnon läpinäkyvyys ja asukkaiden aito osallistuminen päätöksentekoon. Asukkailla on taustastaan, iästään tai elämäntilanteestaan riippumatta oltava mahdollisuudet osallistua Vantaan kaupungin päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen.

Palveluiden yhtiöittäminen ja ulkoistaminen heikentävät demokraattista valvontaa ja luo edellytyksiä korruptiolle. Siksi haluamme pitää julkisten palveluiden tuottamisen ensisijaisesti kunnan omana työnä.

Osallisuus tarkoittaa myös esteetöntä pääsyä kaupungin palveluihin ja mahdollisuutta saada niistä tietoa ymmärrettävällä tavalla. Työpaikkojen ja työllisyyden hoitaminen on keskeinen tapa edistää osallisuutta.

Vantaalaisilla tulee olla aito mahdollisuus vaikuttaa lähiympäristönsä asioihin, esimerkiksi käyttäen osallistuvaa budjetointia. Osallistuvan budjetoinnin rinnalla on vahvistettava aluedemokratiaa uudistamalla alueelliset kehittämistoimikunnat aluelautakunniksi, joille siirretään todellista valtaa vaikuttaa alueen asioihin.
Kaupungin omistamissa yhtiöissä on noudatettava avoimuutta ja julkisuusperiaatetta. Yhtiöiden hallitusten kokousten esityslistojen ja pöytäkirjojen tulee olla lähtökohtaisesti julkisia.
Selkokielistä ja monikielistä tiedottamista kaupungin palveluista ja päätöksenteosta on lisättävä.
Kesätyöseteli-järjestelmää on kehitettävä vastaamaan paremmin työnhakijoiden ja työnantajien tarpeita.
Yhteisölliselle toiminnalle on järjestettävä tilaa kaikissa kaupunginosissa ja erityisesti eri väestöryhmiä yhdistävää toimintaa on tuettava.
Esteettömyys on huomioitava kaikissa kaupungin palveluissa ja esimerkiksi asunnoissa. Invapaikkoja on oltava tarpeeksi. Myös viheralueiden tulee olla saavutettavia.
Kaupungin hallintosääntöä on uudistettava, jotta taataan kuntalaisten demokraattisesti valitsemille luottamushenkilöille mahdollisuus linjata tärkeimmistä asioita, kuten terveyskeskusten aukioloajoista tai sulkemisista.
Kaikessa päätöksenteossa on huomioitava niiden vaikutukset lapsiin, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen sekä ympäristöön.
Kokemusasiantuntijoiden ja järjestöjen edustus on otettava mukaan, kun palveluita suunnitellaan ja toteutetaan.
Tukityöllistämisen määrärahoja on nostettava. Töitä on tarjottava myös vammaisille sekä muille osa- ja vajaatyökykyisille. Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen on lisättävä määrärahoja ja resursseja.
Vammais- ja vanhusneuvostoille tulee myöntää läsnäolo- ja puheoikeus lautakuntien kokouksiin.

Tule mukaan rakentamaan kanssamme hyvää kaupunkia kaikille!

Kaupunkiohjelma on hyväksytty Vantaan Vasemmistoliiton kunnallistoimikunnassa 10.2.2021.

Lisätietoja antaa: Vantaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja Ville Karinen, p. 050 367 2644

Lue myös: Vasemmistoliiton valtakunnallinen kuntavaaliohjelma 2021