minttu

Vantaalta Vasemmistoliiton puoluekokousedustajaehdokkaaksi ilmoittautui määräaikaan mennessä 21 jäsentä, joten kahdeksan puoluekokousedustajan valitsemiseksi järjestetään jäsenäänestys 28.3.–7.4.2022.

Jäsenäänestyksessä äänioikeutettuja ovat vantaalaiset vasemmistoliiton jäsenet, jotka ovat maksaneet vuoden 2021 jäsenmaksunsa 31.12.2021 mennessä sekä vapaajäsenet. Äänioikeutetut jäsenet ovat saaneet vaalimateriaalin ja äänestyslinkin sähköpostiinsa tällä viikolla.

Äänestäminen on mahdollista myös postitse. Jos sinulla ei ole jäsenrekisterissä sähköpostiosoitetta, saat vaalimateriaalin postissa. Postiäänten on oltava perillä piiritoimistolla lauantaina 9.4.2022 kello 9 mennessä. Jos et ole saanut äänestysmateriaalia sähköpostiisi tai postissa, olethan pikaisesti yhteydessä piiritoimistoon.

Vantaalta ehdolla puoluekokousedustajiksi ovat:

1. Gashaw Bibani, Länsi-Vantaa
2. Funda Demiri, Länsi-Vantaa
3. Eeva Helén, Itä-Vantaa
4. Heidi Hietalahti, Tikkurila
5. Heidi Hummastenniemi, Länsi-Vantaa
6. Eetu Kukila, Länsi-Vantaa
7. Markku Kyröläinen, Tikkurila
8. Ulla Länsiharju, Länsi-Vantaa
9. Mika Malin, Tikkurila
10. Marko Muraja, Länsi-Vantaa
11. Chau Nguyen, Koivukylä
12. Elina Nykyri, Länsi-Vantaa
13. Petriina Punna, Länsi-Vantaa
14. Irja Pursiainen, Tikkurila
15. Minttu Sillanpää, Tikkurila
16. Tuomas Suihkonen, Tikkurila
17. Sonja Virta, Länsi-Vantaa
18. Matti Vesa Volanen, Länsi-Vantaa
19. Vertti Värekoski, Koivukylä
20. Tor-Erik Westerlund, Länsi-Vantaa
21. Karoliina Öystilä, Koivukylä

Ehdokkaiden esittelyt löydät Vantaan Vasemmistoliitto -Facebook-ryhmästä sekä Uudenmaan Vasemmistoliiton verkkosivuilta.

Ehdokkaista Länsi-Vantaan puolueosastosta on yksitoista, Tikkurilasta seitsemän, Koivukylästä kolme ja Itä-Vantaalta yksi.

Vasemmistoliiton puoluekokous on 10.–12.6.2022 Porissa. Puoluekokouksessa äänivaltaa käyttää 300 kokousedustajaa, joista 34 tulee Uudenmaan piirijärjestöstä.

Uudenmaan Vasemmistoliiton 34 edustajaa valitaan neljässä vaaliyhtymässä: Vantaalta valitaan 8 kokousedustajaa, Espoosta 6, Länsi-Uudeltamaalta 10 ja Itä- ja Keski-Uudeltamaalta 10.

Vasemmistoliiton varsinainen puoluekokous pidetään joka kolmas vuosi. Puoluekokous muun muassa hyväksyy periaateohjelman ja poliittisen tavoiteohjelman, valitsee puoluejohdon, puoluehallituksen ja puoluevaltuuston, hyväksyy puolueen säännöt sekä käsittelee puoluekokoukselle tehdyt aloitteet.

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä nimesi tänään ehdokkaansa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen luottamustehtäviin. Vantaan ja Keravan aluevaltuusto päättää luottamushenkilöistä ensimmäisessä kokouksessaan 8.3.2022.

– Teimme valinnat hyvässä yhteisymmärryksessä. Valinnoissa otettiin huomioon alueellinen tasa-arvo, vaaleissa saadut äänet, asiantuntemus, vallan hajauttamisen ja tasa-arvon periaatteet, nuorten nostaminen sekä monipuolisuus. Meillä on tarjota paikkoihin kokeneita ja osaavia toimijoita, Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Pia Lohikoski sanoo.

Aluehallituksen jäseneksi Vasemmistoliitto esittää Antero Eerolaa ja varajäseneksi Gashaw Bibania. Bibania esitetään myös perheiden palvelut -jaoston varapuheenjohtajaksi.

Vasemmistoliiton kaikki esitykset:

Aluehallitus
jäsen Antero Eerola, Vantaa
varajäsen Gashaw Bibani, Vantaa

Aluehallituksen Perheiden palvelut -jaosto
varapuheenjohtaja Gashaw Bibani, Vantaa
varajäsen Funda Demiri, Vantaa

Aluehallituksen Aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut -jaosto
jäsen Jouko Karjalainen, Vantaa
varajäsen Tuukka Kallas, Kerava

Aluehallituksen Terveydenhuollon palvelut -jaosto
jäsen Tuomas Suihkonen, Vantaa
varajäsen Markku Kyröläinen, Vantaa

Aluehallituksen Vanhusten palvelut -jaosto
jäsen Heli Karhu, Kerava
varajäsen Marjo Katajisto, Vantaa

Pelastuslaitoksen lautakunta
jäsen Jonna Weckström, Kerava
varajäsen Eeva Helén, Vantaa

Lähidemokratian ja osallisuuden seurantalautakunta
jäsen Elina Nykyri, Vantaa
varajäsen Sanna Tenkanen, Kerava

Tarkastuslautakunta
jäsen Ritva Bäckström, Vantaa
varajäsen Tuija Husari, Kerava

Aluevaalilautakunta
jäsen Katja Komeza, Vantaa

Lue lisää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueesta

Hyvinvoiva Vantaa ja Kerava -vaalilehtemme jaetaan suorajakeluna kaikkiin talouksiin Vantaalla ja Keravalla.

Voit myös lukea Hyvinvoiva Vantaa ja Kerava  -vaalilehden netistä.

Esittelemme lehdessä kaikki upeat aluevaalien ehdokkaamme, joista voit valita omasi. Ehdokkaamme löydät täältä.

Vasemmistoliitolla on aluevaaleissa 43 vantaalaista ehdokasta. Valitse omasi ja äänestä!

Tutustu tästä Vasemmistoliiton aluevaaliohjelmaan

Tutustu tästä kaikkiin 59 Vasemmistoliiton ehdokkaaseen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaaleissa

1. 245 Ahokas, Valtteri, valtiotieteen opiskelija, Vantaa
2. 246 Ahonen, Reino, autonkuljettaja, eläkeläinen, Vantaa
3. 248 Antturi, Saara, varhaiskasvatuksen opettaja, terveydenhoitajaopiskelija, Vantaa
4. 249 Bibani, Gashaw Kaisa, liikunnanohjaaja (AMK), työhönvalmentaja, varavaltuutettu, Vantaa
5. 250 Blom, Niko, opiskelija, ympäristöhuoltotyöntekijä, Vantaa
6. 251 Bäckström, Ritva, valiokuntaneuvos, OTK, Vantaa
7. 252 Demiri, Funda, kaupunginvaltuutettu, lähihoitaja, Vantaa
8. 253 Duran Somerpuro, Sebastian, opiskelija, Vantaa
9. 254 Eerola, Antero, toimittaja, valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu, Vantaa
10. 255 Havia, Kristina, eläkeläinen, Vantaa
11. 256 Heikkilä, Markku, lasten ja nuorten vapaaehtoistyöntekijä, Vantaa
12. 257 Heinonen, Rauni, palveluneuvoja, Vantaa
13. 258 Helén, Eeva, sosionomi (AMK), kokemusasiantuntija, Vantaa
14. 259 Hietalahti, Heidi, arkistosihteeri, kouluttaja, Vantaa
15. 260 Hiilinen, Teemu, sopimusasiantuntija, lähihoitaja, Vantaa
16. 261 Hummastenniemi, Heidi, FM, huolitsija, Vantaa
17. 264 Järveläinen, Anu, VTM, kaupunkikulttuurilautakunnan varajäsen, Vantaa
18. 265 Järvenpää, Merja, perushoitaja, Vantaa
19. 266 Jääskeläinen, Jari, luottamusmies, kirvesmies, varavaltuutettu, Vantaa
20. 267 Jääskeläinen, Mia-Liisa, lähihoitaja, sosionomiopiskelija, Vantaa
21. 272 Karinen, Ville, kirjastonhoitaja, FM, kaupunginhallituksen jäsen, Vantaa
22. 273 Karjalainen, Jouko, eläkeläinen, tutkija, Vantaa
23. 274 Katajisto, Marjo, erityisasiantuntija, yhteisöpedagogi (YAMK), Vantaa
24. 277 Kivistö, Sirkku, erikoispsykologi, psykologian lisensiaatti, Vantaa
25. 278 Komeza, Katja, palveluasiantuntija, luottamusmies, Vantaa
26. 279 Kotila, Pirkko, sosiaalityön opiskelija, VTM, Vantaa
27. 280 Kyröläinen, Markku, putkiasentaja, työsuojeluvaltuutettu, Vantaa
28. 281 Lehkonen, Rami, sarjakuvataiteilija, yrittäjä, Vanta
29. 283 Länsiharju, Ulla, luokanopettaja, eläkeläinen, Vantaa
30. 284 Malin, Mika, tekninen assistentti, Vantaa
31. 285 Nieminen, Juha, IT-asiantuntija, Vantaa
32. 286 Nykyri, Elina, varavaltuutettu, FM, Vantaa
33. 287 Pahtela, Niina, lähihoitaja, varapääluottamusmies, Vantaa
34. 288 Pietiläinen, Jukka, toiminnanjohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori, Vantaa
35. 289 Pursiainen, Irja, eläkeläinen, Vantaa
36. 291 Ruotsalainen, Paju, työtön, Vantaa
37. 294 Saramo, Jussi, kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, Vantaa
38. 295 Sillanpää, Minttu, kaupunginvaltuutettu, järjestötoimitsija, Vantaa
39. 296 Suihkonen, Tuomas, ammattiliiton työntekijä, valtiotieteiden opiskelija, Vantaa
40. 298 Valta, Sara, graafikko, freelancer-yrittäjä, medianomi (AMK), Vantaa
41. 299 Virta, Sonja, kääntäjä, FM, Vantaa
42. 301 Westerlund, Tor Erik, hälsovårdare, politices kandidat, Vanda
43. 302 Ylikoski, Esa, FM, lehtori, Vantaa

Vantaan Vasemmistoliitto valitsi tänään syyskokouksessaan Ville Karisen jatkamaan järjestön puheenjohtajana ensi vuoden. Uutena varapuheenjohtajana aloittaa ensi vuoden alusta Heidi Hietalahti. Heidän lisäkseen kunnallistoimikuntaan vuodelle 2022 valittiin:

Puheenjohtaja Ville Karinen
Varapuheenjohtaja Heidi Hietalahti

Varsinaiset jäsenet
Eija Ahola
Eeva Helén
Heidi Hummastenniemi
Jenni Karjalainen
Markku Kyröläinen
Rami Lehkonen
Elina Nykyri
Pertti Oksman
Jukka Pietiläinen
Liisa Tilander

Vasemmistoliiton Vantaan valtuustoryhmä on valinnut järjestäytymiskokouksessaan kolmannen kauden kaupunginvaltuutetun, toimittaja Antero Eerolan jatkamaan valtuustoryhmän puheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi valittiin ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu, lähihoitaja Funda Demiri. Valtuustoryhmän sihteerinä jatkaa tehtävää viime kaudella hoitanut VTK Anu Järveläinen.

Seuraavaksi edessä ovat puolueiden väliset neuvottelut kaupunginhallituksen, lautakuntien ja muiden luottamushenkilöpaikkojen kokoonpanosta. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän neuvottelijoiksi ryhmien välisiin neuvotteluihin valittiin Antero Eerola sekä neljännen kauden kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Jussi Saramo. Vasemmistoliiton Vantaan kunnallisjärjestön edustajana neuvotteluissa on puheenjohtaja Ville Karinen.

Vasemmistoliiton mielestä Vantaalla on syytä pitää kiinni toimivaksi osoittautuneesta tavasta, jossa kaikki puolueet ovat edustettuina kaupungin keskeisissä toimielimissä. Näin kaikki ryhmät pidetään mukana päätöksenteossa.

– Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa on unohdettuja takapihoja, jotka ovat tulleet näkyviin koronakriisin aikana. Erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on ollut kovalla koetuksella. Kiireellisintä on nyt toipua oikeudenmukaisesti ja kestävästi koronakriisistä. Myös sote-alueisiin siirtyminen pitää hoitaa niin, että palveluiden resurssit ovat kunnossa eikä yksityistä bisnestä päästetä väliin vetämään voittoja, Antero Eerola sanoo.

– Tulevalla valtuustokaudella haluan nähdä feminististä ja kaikkia osallistavaa politiikkaa. Eriarvoisuutta on vähennettävä ja meidän on panostettava kuntalaisten peruspalveluihin leikkaamisen sijaan. Kulttuuri on sivistystä ja jokaisen oikeus, joka vaikuttaa myös kaupungin viihtyvyyteen, Funda Demiri linjaa.

Vasemmistoliitto lähtee vaalien jälkeisiin neuvotteluihin Vantaalla puolustamaan peruspalveluita. Tärkeintä on nyt koronapandemian lopullinen nujertaminen ja palveluiden jälleenrakentaminen raskaan koronakriisin jälkeen.

Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan panostuksia. Terveyskeskusjonot on purettava ja lastensuojelun ongelmiin on saatava pysyvä ratkaisu. Jatkuvan sote-palveluissa pihistelyn on loputtava. Samalla uusiin hyvinvointialueisiin siirtymisen on tapahduttava niin, että palvelut Vantaalla paranevat – eivät heikkene.

On huolehdittava myös siitä, että varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa on tarvittavat resurssit, riittävän pienet ryhmäkoot ja onnistunut paluu lähiopetukseen. Ammatillisen koulutuksen ongelmiin, erityisesti opintojen keskeyttämiseen, on pureuduttava voimakkaasti.

Vantaan Vasemmistonaiset esittää, että Vantaalle perustetaan seniorineuvoloita.  Seniorineuvolat toimisivat samaan tapaan kuin äitiys- ja lastenneuvolat. Ne olisivat lähellä, ja niihin olisi helppo mennä.

Seniorineuvoloissa järjestettäisiin säännöllisiä terveystarkastuksia laboratoriotutkimuksineen ja tarpeen mukaan sairaanhoitaja- ja lääkäripalveluita ja fysioterapiaa sekä tarjottaisiin nykyisen seniorineuvonnan palveluita. Tukea ja apua olisi saatavilla oikea-aikaisesti. Yksinäisyyttäkin voitaisiin torjua ohjaamalla asiakkaita erilaisiin tuki- ja harrastusryhmiin.

Eläkkeelle jääneiden ja muiden työelämän ulkopuolella olevien terveyspalvelut ovat tällä hetkellä hyvin heikot. Heille ei järjestetä säännöllisiä terveystarkastuksia, eikä useimmilla ole muutakaan säännöllistä seurantaa. Lääkäriin on vaikea päästä, ja jonot ovat pitkiä. Kaikki on ihmisen itsensä varassa.

Seniorineuvolat ehkäisisivät ennalta sairauksia. Sairaudet huomattaisiin ajoissa, ennen kuin ne ovat muuttuvat vakaviksi. Myös laitoshoidon tarve vähenisi tai siirtyisi myöhemmäksi. Tämä helpottaisi myös kaupungin taloudellista tilannetta.

Seniorineuvoloihin voisivat tulla kaikki yli 60-vuotiaat, jotka eivät ole kattavien työterveyspalvelujen piirissä. Kohderyhmään kuuluisi tällä hetkellä arviolta noin 40 000 ihmistä, mikä on noin 17 % Vantaan väestöstä. Lähivuosina senioreiden määrän ennustetaan kasvavan kovaa vauhtia.

Seniorineuvoloiden kokeilutoiminta voitaisiin aloittaa Korso-Koivukylän alueella ja laajentaa toiminta sitten kokeilun tulosten pohjalta vähitellen koko Vantaalle.

Hyvä elämä kuuluu kaikille!

Vantaan Vasemmistonaisten webinaari 2.6.2021

Vasemmistoliiton Vantaan valtuustoryhmän puheenjohtajan Antero Eerolan ryhmäpuhe kaupunginvaltuustossa 10.5.2021:

Voitto alkaa jo häämöttää. Suomea reilusti yli vuoden ravistellut koronakriisi alkaa hiljalleen taittua ja Suomi avautuu. Me olemme yhdessä pian nujertaneet tämän vitsauksen.

Koronan torjunnassa luovutaan valtakunnallisista toimenpidetasoista. Muutos mahdollistaa jo pienet tapahtumat. Kirjastot ja museot ryhtyvät pian availemaan oviaan.

Vaikka matkalla on ollutkin vaikeitakin mutkia, rokotukset ovat sittenkin edenneet nopeasti. Vantaalla ovat jo käynnissä rokotukset 40-50-vuotiaille. Itselleni tieto rokotusajan varaamisesta kilahti tekstiviestinä puhelimeen illalla seitsemän jälkeen. Jo kello 14 seuraavana päivän pääsin piikille.

Moni on kertonut, että rokotuksen jälkeen olo on ollut hyvä ja helpottunut. Se on helpotus myös koko yhteiskunnalle.

* * *
Vasemmistoliiton linja on ollutkin, että ohimenevän koronakriisin varjolla ei pidä tehdä pysyviä leikkauksia, heikennyksiä ja sopeutuksia palveluihin. Pandemian päälle ei pidä kasata vielä palvelukriisiä.

Koronan aikana meille on silti syntynyt ja kasaantunut hoito- ja hoivavelkaa, oppimisvelkaa ja työllisyysvelkaa. Tässä velassa korkokulut ovat kovat ja ne juoksevat koko ajan.

Hoitovelka kertoo, kuinka paljon ihmisten muita sairauksia ja sosiaalista hyvinvointia on kriisin aikana jätetty hoitamatta. Kun ynnätään yhteen hoitamatta jääneet terveyspalvelut, hammashoito, mielenterveys, päihdehoito sekä vanhus- ja vammaispalvelut, puhutaan Vantaalla noin 22-25 miljoonasta eurosta.

Myös osa lapsista ja nuorista on kokenut kovia. Lasten tilannetta koronan jälkihoidossa pohtinut sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on varoittanut, että ”pitkittyvä kriisi vaikuttaa syvästi jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin, ja kriisin sosiaaliset vaikutukset voivat olla erittäin pitkäaikaisia”.

Media on kertonut nuorten lisääntyneistä päihde- ja mielenterveysongelmista, koulujen keskeyttämisestä ja oirehtimisesta jopa kaikkein kauheimmilla rikoksilla. Moni aikuinen on menettänyt työpaikkansa tai joutunut laittamaan yrityksessään lapun luukulle.

Toistaiseksi Vantaa on reagoinut koronan jälkeiseen aikaan vain talouden saneeraussuunnitelmilla. Valitettavasti sopeuttamistalkoot ovat tähän saakka olleet jonkinlainen epäonnistunut hybridi, jossa ovat yhdistyneet kovat leikkaukset, epäsosiaalinen kiinteistöveron nosto ja onneton näpertely.

Palveluihin on tehty miljoonasäästöjä samalla, kun on puuhattu nuorisotoimen sukelluslaitteiden myyntiä. Ehkä jälkipolvet muistavat tämän rohkeuden. Koronakriisissä koetti käänne, kun kaupunki uskalsi luopua nuorten sukelluslaitteista.

Tällaisilla toimilla levitämme kaupunkiin vain ankeuden autiomaata ilman, että sillä saavutetaan mitään, edes säästöjä. Tämä linja pitää hylätä.

Me tarvitsemme nyt kokonaisvaltaisen jälleenrakennuksen ohjelman, strategian ulos koronakriisistä. Sen pitää linjata, miten pandemian ja sen tuomien rajoitusten inhimilliset, sosiaaliset, terveydelliset, myös mielenterveydelliset ongelmat ratkaistaan. Tein tämän sisältöisen aloitteen kaupunginvaltuustossa jo tammikuussa.

* * *

Meillä on varaa hoitaa koronan tuomat vauriot. Vantaa taloudella menee kohtuullisen hyvin, vaikka julkisuudessa siitä onkin vaiettu.

Maan punavihreä kansanrintamahallitus on auttanut Suomen kunnat yli koronakriisin. Vantaakin sai yhteensä noin 90 miljoonaa euroa valtion koronatukea. Tukipaketti oli toki kertaluontoinen. Mutta niin on koronakin. Kukaan ei kai kuvittele, että pandemia on kuokkavieraanamme ikuisesti.

Samalla myös kaupungin verotulot kasvoivat selvästi. Nämä tekijät yhdessä vetivät tilinpäätöksen lähes 55 miljoonaa euroa plussalle.

Vantaan vuosikate oli muhkeat 166,8 miljoonaa euroa. Investointejakin pystyttiin tekemään huimalla 145 miljoonalla eurolla. Lisäksi kaupungin taseessa oli vuoden 2020 lopussa kasaantunutta ylijäämää lähes puoli miljardia euroa. Tämän ohella Vantaa on tällä vaalikaudella lyhentänyt velkojaan nettona yli 200 miljoonaa euroa. Myytti velkaisesta Vantaasta alkaa kaatua. Me emme luhistu kriisikunnaksi, vaikka yrittäisimme.

Vantaa on hyvä paikka asua, käydä koulua, tehdä työtä ja viettää ansaittuja eläkepäiviä.

Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Kuntavaalien jälkeen meillä pitää panostaa työllisyyteen, edulliseen asumiseen, kulttuuriin ja virkistäytymiseen, purkaa terveydenhoitojonot, pitää huolta oirehtivista lapsista, nuorista ja perheistä sekä huolehtia inhimillisestä vanhustenhoidosta. Se vaatii näihin sitoutuneita valtuutettuja.

Meillä on onneksi varaa hoitaa koronan tuomat ongelmat. Hyvä elämä kuuluu kaikille.