minttu

Vantaan Vasemmistoliitto valitsi tänään syyskokouksessaan Ville Karisen jatkamaan järjestön puheenjohtajana ensi vuoden. Uutena varapuheenjohtajana aloittaa ensi vuoden alusta Heidi Hietalahti. Heidän lisäkseen kunnallistoimikuntaan vuodelle 2022 valittiin:

Puheenjohtaja Ville Karinen
Varapuheenjohtaja Heidi Hietalahti

Varsinaiset jäsenet
Eija Ahola
Eeva Helén
Heidi Hummastenniemi
Jenni Karjalainen
Markku Kyröläinen
Rami Lehkonen
Elina Nykyri
Pertti Oksman
Jukka Pietiläinen
Liisa Tilander

Vasemmistoliiton Vantaan valtuustoryhmä on valinnut järjestäytymiskokouksessaan kolmannen kauden kaupunginvaltuutetun, toimittaja Antero Eerolan jatkamaan valtuustoryhmän puheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi valittiin ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu, lähihoitaja Funda Demiri. Valtuustoryhmän sihteerinä jatkaa tehtävää viime kaudella hoitanut VTK Anu Järveläinen.

Seuraavaksi edessä ovat puolueiden väliset neuvottelut kaupunginhallituksen, lautakuntien ja muiden luottamushenkilöpaikkojen kokoonpanosta. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän neuvottelijoiksi ryhmien välisiin neuvotteluihin valittiin Antero Eerola sekä neljännen kauden kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Jussi Saramo. Vasemmistoliiton Vantaan kunnallisjärjestön edustajana neuvotteluissa on puheenjohtaja Ville Karinen.

Vasemmistoliiton mielestä Vantaalla on syytä pitää kiinni toimivaksi osoittautuneesta tavasta, jossa kaikki puolueet ovat edustettuina kaupungin keskeisissä toimielimissä. Näin kaikki ryhmät pidetään mukana päätöksenteossa.

– Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa on unohdettuja takapihoja, jotka ovat tulleet näkyviin koronakriisin aikana. Erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on ollut kovalla koetuksella. Kiireellisintä on nyt toipua oikeudenmukaisesti ja kestävästi koronakriisistä. Myös sote-alueisiin siirtyminen pitää hoitaa niin, että palveluiden resurssit ovat kunnossa eikä yksityistä bisnestä päästetä väliin vetämään voittoja, Antero Eerola sanoo.

– Tulevalla valtuustokaudella haluan nähdä feminististä ja kaikkia osallistavaa politiikkaa. Eriarvoisuutta on vähennettävä ja meidän on panostettava kuntalaisten peruspalveluihin leikkaamisen sijaan. Kulttuuri on sivistystä ja jokaisen oikeus, joka vaikuttaa myös kaupungin viihtyvyyteen, Funda Demiri linjaa.

Vasemmistoliitto lähtee vaalien jälkeisiin neuvotteluihin Vantaalla puolustamaan peruspalveluita. Tärkeintä on nyt koronapandemian lopullinen nujertaminen ja palveluiden jälleenrakentaminen raskaan koronakriisin jälkeen.

Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan panostuksia. Terveyskeskusjonot on purettava ja lastensuojelun ongelmiin on saatava pysyvä ratkaisu. Jatkuvan sote-palveluissa pihistelyn on loputtava. Samalla uusiin hyvinvointialueisiin siirtymisen on tapahduttava niin, että palvelut Vantaalla paranevat – eivät heikkene.

On huolehdittava myös siitä, että varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa on tarvittavat resurssit, riittävän pienet ryhmäkoot ja onnistunut paluu lähiopetukseen. Ammatillisen koulutuksen ongelmiin, erityisesti opintojen keskeyttämiseen, on pureuduttava voimakkaasti.

Vantaan Vasemmistonaiset esittää, että Vantaalle perustetaan seniorineuvoloita.  Seniorineuvolat toimisivat samaan tapaan kuin äitiys- ja lastenneuvolat. Ne olisivat lähellä, ja niihin olisi helppo mennä.

Seniorineuvoloissa järjestettäisiin säännöllisiä terveystarkastuksia laboratoriotutkimuksineen ja tarpeen mukaan sairaanhoitaja- ja lääkäripalveluita ja fysioterapiaa sekä tarjottaisiin nykyisen seniorineuvonnan palveluita. Tukea ja apua olisi saatavilla oikea-aikaisesti. Yksinäisyyttäkin voitaisiin torjua ohjaamalla asiakkaita erilaisiin tuki- ja harrastusryhmiin.

Eläkkeelle jääneiden ja muiden työelämän ulkopuolella olevien terveyspalvelut ovat tällä hetkellä hyvin heikot. Heille ei järjestetä säännöllisiä terveystarkastuksia, eikä useimmilla ole muutakaan säännöllistä seurantaa. Lääkäriin on vaikea päästä, ja jonot ovat pitkiä. Kaikki on ihmisen itsensä varassa.

Seniorineuvolat ehkäisisivät ennalta sairauksia. Sairaudet huomattaisiin ajoissa, ennen kuin ne ovat muuttuvat vakaviksi. Myös laitoshoidon tarve vähenisi tai siirtyisi myöhemmäksi. Tämä helpottaisi myös kaupungin taloudellista tilannetta.

Seniorineuvoloihin voisivat tulla kaikki yli 60-vuotiaat, jotka eivät ole kattavien työterveyspalvelujen piirissä. Kohderyhmään kuuluisi tällä hetkellä arviolta noin 40 000 ihmistä, mikä on noin 17 % Vantaan väestöstä. Lähivuosina senioreiden määrän ennustetaan kasvavan kovaa vauhtia.

Seniorineuvoloiden kokeilutoiminta voitaisiin aloittaa Korso-Koivukylän alueella ja laajentaa toiminta sitten kokeilun tulosten pohjalta vähitellen koko Vantaalle.

Hyvä elämä kuuluu kaikille!

Vantaan Vasemmistonaisten webinaari 2.6.2021

Vasemmistoliiton Vantaan valtuustoryhmän puheenjohtajan Antero Eerolan ryhmäpuhe kaupunginvaltuustossa 10.5.2021:

Voitto alkaa jo häämöttää. Suomea reilusti yli vuoden ravistellut koronakriisi alkaa hiljalleen taittua ja Suomi avautuu. Me olemme yhdessä pian nujertaneet tämän vitsauksen.

Koronan torjunnassa luovutaan valtakunnallisista toimenpidetasoista. Muutos mahdollistaa jo pienet tapahtumat. Kirjastot ja museot ryhtyvät pian availemaan oviaan.

Vaikka matkalla on ollutkin vaikeitakin mutkia, rokotukset ovat sittenkin edenneet nopeasti. Vantaalla ovat jo käynnissä rokotukset 40-50-vuotiaille. Itselleni tieto rokotusajan varaamisesta kilahti tekstiviestinä puhelimeen illalla seitsemän jälkeen. Jo kello 14 seuraavana päivän pääsin piikille.

Moni on kertonut, että rokotuksen jälkeen olo on ollut hyvä ja helpottunut. Se on helpotus myös koko yhteiskunnalle.

* * *
Vasemmistoliiton linja on ollutkin, että ohimenevän koronakriisin varjolla ei pidä tehdä pysyviä leikkauksia, heikennyksiä ja sopeutuksia palveluihin. Pandemian päälle ei pidä kasata vielä palvelukriisiä.

Koronan aikana meille on silti syntynyt ja kasaantunut hoito- ja hoivavelkaa, oppimisvelkaa ja työllisyysvelkaa. Tässä velassa korkokulut ovat kovat ja ne juoksevat koko ajan.

Hoitovelka kertoo, kuinka paljon ihmisten muita sairauksia ja sosiaalista hyvinvointia on kriisin aikana jätetty hoitamatta. Kun ynnätään yhteen hoitamatta jääneet terveyspalvelut, hammashoito, mielenterveys, päihdehoito sekä vanhus- ja vammaispalvelut, puhutaan Vantaalla noin 22-25 miljoonasta eurosta.

Myös osa lapsista ja nuorista on kokenut kovia. Lasten tilannetta koronan jälkihoidossa pohtinut sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on varoittanut, että ”pitkittyvä kriisi vaikuttaa syvästi jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin, ja kriisin sosiaaliset vaikutukset voivat olla erittäin pitkäaikaisia”.

Media on kertonut nuorten lisääntyneistä päihde- ja mielenterveysongelmista, koulujen keskeyttämisestä ja oirehtimisesta jopa kaikkein kauheimmilla rikoksilla. Moni aikuinen on menettänyt työpaikkansa tai joutunut laittamaan yrityksessään lapun luukulle.

Toistaiseksi Vantaa on reagoinut koronan jälkeiseen aikaan vain talouden saneeraussuunnitelmilla. Valitettavasti sopeuttamistalkoot ovat tähän saakka olleet jonkinlainen epäonnistunut hybridi, jossa ovat yhdistyneet kovat leikkaukset, epäsosiaalinen kiinteistöveron nosto ja onneton näpertely.

Palveluihin on tehty miljoonasäästöjä samalla, kun on puuhattu nuorisotoimen sukelluslaitteiden myyntiä. Ehkä jälkipolvet muistavat tämän rohkeuden. Koronakriisissä koetti käänne, kun kaupunki uskalsi luopua nuorten sukelluslaitteista.

Tällaisilla toimilla levitämme kaupunkiin vain ankeuden autiomaata ilman, että sillä saavutetaan mitään, edes säästöjä. Tämä linja pitää hylätä.

Me tarvitsemme nyt kokonaisvaltaisen jälleenrakennuksen ohjelman, strategian ulos koronakriisistä. Sen pitää linjata, miten pandemian ja sen tuomien rajoitusten inhimilliset, sosiaaliset, terveydelliset, myös mielenterveydelliset ongelmat ratkaistaan. Tein tämän sisältöisen aloitteen kaupunginvaltuustossa jo tammikuussa.

* * *

Meillä on varaa hoitaa koronan tuomat vauriot. Vantaa taloudella menee kohtuullisen hyvin, vaikka julkisuudessa siitä onkin vaiettu.

Maan punavihreä kansanrintamahallitus on auttanut Suomen kunnat yli koronakriisin. Vantaakin sai yhteensä noin 90 miljoonaa euroa valtion koronatukea. Tukipaketti oli toki kertaluontoinen. Mutta niin on koronakin. Kukaan ei kai kuvittele, että pandemia on kuokkavieraanamme ikuisesti.

Samalla myös kaupungin verotulot kasvoivat selvästi. Nämä tekijät yhdessä vetivät tilinpäätöksen lähes 55 miljoonaa euroa plussalle.

Vantaan vuosikate oli muhkeat 166,8 miljoonaa euroa. Investointejakin pystyttiin tekemään huimalla 145 miljoonalla eurolla. Lisäksi kaupungin taseessa oli vuoden 2020 lopussa kasaantunutta ylijäämää lähes puoli miljardia euroa. Tämän ohella Vantaa on tällä vaalikaudella lyhentänyt velkojaan nettona yli 200 miljoonaa euroa. Myytti velkaisesta Vantaasta alkaa kaatua. Me emme luhistu kriisikunnaksi, vaikka yrittäisimme.

Vantaa on hyvä paikka asua, käydä koulua, tehdä työtä ja viettää ansaittuja eläkepäiviä.

Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Kuntavaalien jälkeen meillä pitää panostaa työllisyyteen, edulliseen asumiseen, kulttuuriin ja virkistäytymiseen, purkaa terveydenhoitojonot, pitää huolta oirehtivista lapsista, nuorista ja perheistä sekä huolehtia inhimillisestä vanhustenhoidosta. Se vaatii näihin sitoutuneita valtuutettuja.

Meillä on onneksi varaa hoitaa koronan tuomat ongelmat. Hyvä elämä kuuluu kaikille.

Vantaan Vasemmistoliiton puheenjohtajana jatkaa myös vuonna 2021 kirjastonhoitaja Ville Karinen Tikkurilan Vasemmistoliitosta. Varapuheenjohtajana jatkaa järjestötoimitsija Chau Nguyen Koivukylän Vasemmistosta.

Valinnat tehtiin yksimielisesti tänään Vantaan Vasemmistoliiton syyskokouksessa, johon osallistui etäyhteydellä lähes 30 äänivaltaista edustajaa ja seuraajaa kaikista viidestä jäsenjärjestöstä.

”Kiitos luottamuksesta! Tällä porukalla on hienoa lähteä kuntavaalivuoteen tekemään yhdessä innolla Vasemmistoliiton kampanjaa Vantaalla. Tavoitteemme on täysi sadan ehdokkaan lista sekä Vasemmistoliiton kannatuksen ja kaupunginvaltuutettujen määrän nostaminen. Vantaa tarvitsee vahvempaa vasemmistoa, joka rakentaa hyvinvointia kaikille, ei vain harvoille”, Ville Karinen sanoo.

Vantaan Vasemmistoliitto on nimennyt kuntavaaleihin tähän mennessä 40 ehdokasta ja lisää nimetään myöhemmin.

Vantaan Vasemmistoliiton hallituksen eli kunnallistoimikunnan varsinaisiksi jäseniksi vuodeksi 2021 valittiin:

Artturi Ahvenus, Länsi-Vantaan Vasemmisto
Eeva Helén, Korson Vasemmisto
Heidi Hummastenniemi, Länsi-Vantaan Vasemmisto
Jenni Karjalainen, Länsi-Vantaan Vasemmisto
Markku Kyröläinen, Tikkurilan Vasemmistoliitto
Elina Nykyri, Länsi-Vantaan Vasemmisto
Pertti Oksman, Itä-Vantaan Vasemmistoliitto
Jukka Pietiläinen, Koivukylän Vasemmisto
Petriina Punna, Länsi-Vantaan Vasemmisto
Liisa Tilander, Koivukylän Vasemmisto

Kunnallistoimikunnan varajäseniksi valittiin:

Eija Ahola, Koivukylän Vasemmisto
Reino Ahonen, Tikkurilan Vasemmistoliitto
Kimmo Hohenthal, Länsi-Vantaan Vasemmisto
Esa Ylikoski, Korson Vasemmisto

Syyskokous hyväksyi myös Vantaan Vasemmistoliiton toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2021.

Lisätiedot: Vantaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja Ville Karinen, karinen.ville.v [at] gmail.com, p. 050 302 8552

Vantaan Vasemmistoliitto katsoo, että pahimmat leikkaukset kaupungin palveluissa onnistuttiin torjumaan talousarvioneuvotteluissa. Virkamiesjohto lähti jo keväällä saneeraamaan kaupungin taloutta rajulla sopeutuslistalla.

– Onnistuimme loiventamaan tätä linjaa kovalla työllä. Kokonaan sitä ei saatu kaadettua, vaikka se oli tavoitteemme, Vantaan Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Antero Eerola sanoo.

Vasemmistoliiton mielestä on myönteistä, että kaupungin työntekijöitä ei lomauteta eikä vakituisen asunnon kiinteistöveroa koroteta. Suun terveydenhuollon maksukorotukset estettiin kokonaan samalla, kun kotihoidontuen Vantaa-lisä säilyy, vaikka sitä pienennetäänkin 55 eurolla. Lisäksi kotihoitoon tulee kymmenen uutta vakanssia. Samalla turvataan rahoitus yksinäisyydestä ja mielenterveysongelmista kärsivien vanhusten päivätoimintaan eli niin sanotuille Myyrastille ja Havurastille. Vasemmistoliitto jätti asiaa koskevan valtuustoaloitteen jo aiemmin syksyllä.

Ensimmäistä kertaa koskaan Vantaan talousarvioneuvotteluja käytiin kaupunginjohtajan ei-julkisen sopeutuslistan kautta.

– Salaiset lisäpöytäkirjat eivät kuulu suomalaiseen kuntademokratiaan. Kuntalaiset eivät voi silloin osallistua siihen keskusteluun, joka koskee heidän käyttämiään ja veroissa maksamiaan palveluita, Eerola toteaa.

Neuvotteluissa käytiin vääntöä myös eri puolueiden esityksistä.

Kokoomus lähti neuvotteluihin tavoitteenaan käynnistää kaupungin siivous- ja ruokapalveluyhtiö Vantin ja kaupungin vuokra-asuntojen myynti sekä yhden terveysaseman ja musiikkiopiston yksityistäminen. Lisäksi kokoomus halusi mahdollistaa kaupungin työntekijöiden lomautukset ja nostaa kotihoidontuen leikkauksen vaikutukset kolmeen miljoonaan kaupunginjohtajan esittämän 1,5 miljoonan euron sijasta.

– Vasemmistoliiton mielestä työntekijöiden lomauttaminen olisi Vantaata pahasti koettelevan koronakriisin keskellä erityisen sydämetöntä. Kokoomuksen hankkeiden kaatamisessa keskeistä olikin Vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden enemmistö, kaupunginhallituksen jäsen Kati Tyystjärvi (vas) arvioi.

Nämä asiat Vasemmistoliitto sai yhteistyössä läpi:

• Kaupungin työntekijöitä ei lomauteta
• Vakituisen asumisen kiinteistöveroa ei koroteta
• Hammaslääkärimaksujen korotus torjuttiin kokonaan
• Järjestöjen toiminta-avustuksia ei leikata
• Yksinäisten vanhusten päivätoiminnan määrärahat turvataan kuten valtuustoaloitteessa vaadimme
• Kotihoitoon lisätään kymmenen uutta vakanssia
• Kotihoidontuen Vantaa-lisä säilyy, vaikkakin leikattuna
• Terveysasemien puhelinpalvelujen vastausaika on viisi minuuttia ja takaisinsoitto toimii
• Hankintojen vastuullisuudesta kootaan yhtenäinen ohjeistus
• Opetusryhmien kokoa ei nosteta
• Potilastietojärjestelmä Apotin käyttöongelmat käsitellään valtuustossa
• Asunnottomien hätämajoitus turvataan kuten valtuustoryhmät yhdessä vaativat jo aiemmin syksyllä

Näitä asioita ajamme jatkossa:

• Vantaan talousneuvotteluita ei enää käydä salaisten listojen kautta
• Päätetyt sopeutustoimet eivät saa olla pysyviä vaan ne on arvioitava uudelleen kuntavaalien jälkeen
• Ammattikoulu Varian leikkaukset on peruttava
• Aikuislukioon ja oppimateriaaleihin tehtävät leikkaukset on peruttava
• Kaupunkikulttuurin maksujen korotukset ja säästöt henkilöstömenoissa puretaan
• Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakaskriteerejä ei kiristetä
• Hoitojonot terveysasemille lyhenevät
• Rakennusten, teiden, katujen ja puistojen korjauksia jatketaan normaalisti

Aloite Vantaan kaupungin liittymisestä Kaikukortti-järjestelmään

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vantaan kaupunki ottaa käyttöön Kaikukortti-järjestelmän -> www.kaikukortti.fi. Järjestelmän tavoitteena on mahdollistaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien kaupunkilaisten osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä.

Koronapandemian aiheuttamassa taloudellisessa tilanteessa kortin käyttöönotto on entistäkin tärkeämpää. Kortin käyttö edellyttää kaupungille vain jaon organisoimisen, ei kulttuuripalveluiden kustannuksia. Kaikukortti edistää hyvinvointia kulttuurin keinoin. Kaikukortti on konkreettinen työkalu sosiaaliseen kuntoutukseen ja hyte-työhön (hyte = hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen).

Kaikukortteja voivat saada Kaikukortti-verkostoon kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon tai kuntien hyvinvointitoimialan toimijoiden asiakkaat, jotka ovat vähintään 16-vuotiaita ja tiukassa taloudellisessa rahatilanteessa eivätkä voi siitä syystä hankkia pääsylippuja tai kansalaisopiston kurssipaikkoja.

Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja kaikkiin niihin kulttuuripalveluihin, jotka kuuluvat valtakunnalliseen Kaikukortti-verkostoon. Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia lippuja myös omille lapsille ja lastenlapsille samaan tilaisuuteen, johon on itsekin osallistumassa.

Kaikukortti on voimassa mm. Espoon kaupungissa.

Kati Tyystjärvi
kaupunginvaltuutettu