minttu

Aloite Vantaan kaupungin liittymisestä Kaikukortti-järjestelmään

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vantaan kaupunki ottaa käyttöön Kaikukortti-järjestelmän -> www.kaikukortti.fi. Järjestelmän tavoitteena on mahdollistaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien kaupunkilaisten osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä.

Koronapandemian aiheuttamassa taloudellisessa tilanteessa kortin käyttöönotto on entistäkin tärkeämpää. Kortin käyttö edellyttää kaupungille vain jaon organisoimisen, ei kulttuuripalveluiden kustannuksia. Kaikukortti edistää hyvinvointia kulttuurin keinoin. Kaikukortti on konkreettinen työkalu sosiaaliseen kuntoutukseen ja hyte-työhön (hyte = hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen).

Kaikukortteja voivat saada Kaikukortti-verkostoon kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon tai kuntien hyvinvointitoimialan toimijoiden asiakkaat, jotka ovat vähintään 16-vuotiaita ja tiukassa taloudellisessa rahatilanteessa eivätkä voi siitä syystä hankkia pääsylippuja tai kansalaisopiston kurssipaikkoja.

Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja kaikkiin niihin kulttuuripalveluihin, jotka kuuluvat valtakunnalliseen Kaikukortti-verkostoon. Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia lippuja myös omille lapsille ja lastenlapsille samaan tilaisuuteen, johon on itsekin osallistumassa.

Kaikukortti on voimassa mm. Espoon kaupungissa.

Kati Tyystjärvi
kaupunginvaltuutettu

Vantaan Vasemmistoliitto on vahvistanut tänään ensimmäiset 32 ehdokasta kuntavaaleihin, jotka käydään huhtikuussa 2021. Vasemmistoliiton Vantaan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Ville Karinen on tyytyväinen monipuoliseen ehdokasjoukkoon, joka tulee vielä täydentymään syksyn aikana.

– Haluamme tarjota vantaalaisille äänestäjille täyden 100 ehdokkaan listan. Nimeämme myöhemmin lisää ehdokkaita, jotka ovat valmiita tekemään täysillä työtä paremman Vantaan puolesta, itsekin kuntavaaliehdokkaaksi vahvistettu Ville Karinen kertoo.

Jo nimettyjen ehdokkaiden joukossa on lähes koko nykyinen valtuustoryhmä varavaltuutettuineen. Jatkokautta kaupunginvaltuustossa hakevat muun muassa kansanedustaja Jussi Saramo sekä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Antero Eerola sekä kaupunginvaltuutetut Jari Jääskeläinen ja Minttu Sillanpää.

Vantaan Vasemmiston vahvistamat ehdokkaat (tilanne 13.8.2020):

1. Ritva Bäckström
2. Funda Demiri
3. Antero Eerola
4. Tauno Ervasti
5. Eeva Helén
6. Otso Hellgren
7. Kimmo Hohenthal
8. Heidi Hummastenniemi
9. Anu Järveläinen
10. Jari Jääskeläinen
11. Ville Karinen
12. Jenni Karjalainen
13. Kaapo Kivioja
14. Jari Koskinen
15. Pirkko Kotila
16. Markku Kyröläinen
17. Laura Laakso
18. Marko Muraja
19. Chau Nguyen
20. Juha Nieminen
21. Elina Nykyri
22. Martti Paavilainen
23. Anni Palonen
24. Timo Penttilä
25. Jukka Pietiläinen
26. Nina Pispala
27. Petriina Punna
28. Jussi Saramo
29. Minttu Sillanpää
30. Tuomas Suihkonen
31. Liisa Tilander
32. Esa Ylikoski

Lisätietoja antaa: Vantaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja Ville Karinen, p. 050 367 2644

Vasemmistoliiton valtuustoryhmien puheenjohtajat pääkaupunkiseudulla ovat tyrmistyneitä paljastuksista koskien työntekijöiden räikeää kaltoinkohtelua suomalaisissa siivouspalveluyrityksissä.

Anna Vuorjoki Helsingistä, Antero Eerola Vantaalta ja Kari Uotila Espoosta toteavat, että pääkaupunkiseudun kunnat ovat omilla palveluostoillaan valitettavasti olleet luomassa edellytyksiä työntekijöiden suoranalaiselle riistolle. Kaupungeista jokainen on ostanut siivouspalveluita kyseenalaisesti toimivilta yrityksiltä.

– Kilpailutuksissa haaste on, että jotkut yritykset hakevat kilpailuetua palkkojen ja työehtojen törkeällä polkemisella. Rehelliset yrittäjät tai kuntien omat yhtiöt eivät pysty ikinä vastaamaan tällaiseen kilpailuun. Siksi jos tukipalveluita halutaan ostaa ulkoa, on erityisen tärkeää varmistaa, että tarjoukset perustuvat realistiseen hinta-arvioon, valtuustoryhmien puheenjohtajat sanovat.

Puheenjohtajat epäilevät, ettei ongelma rajoitus vain pääkaupunkiseutuun. Suomen kunnissa olisikin aika perata kaikkien ostopalveluiden eettisyys ja vastuullisuus.

Helsingin Sanomien paljasti laajassa jutussaan sunnuntaina 5.7., että Suomessa toimii siivouspalveluyrityksiä, joiden koko liikeidea perustuu ihmisten hyväksikäytölle. Työolot ovat epäinhimillisiä ja muistuttavat pahimmillaan ihmiskauppaa.

Antero Eerola vaati asiasta julkista selvitystä Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljaselta ja kaupungin hankintakeskukselta. Kaupunginjohtaja lupasikin irtisanoa sopimukset, mikäli julkisuudessa esitetyt tiedot voidaan vahvistaa.

– Vähintä, mitä kaupunki voi tehdä on välittömästi lopettaa yhteistyö tällaisten roisto- ja riistofirmojen kanssa. Niiden ei pidä saada veronmaksajien taskusta taloudellista palkintoa työntekijöiden täysin ala-arvoisesta kohtelusta. Ihmettelen, miten kaupungin hankintakeskus on voinut panna nimet paperiin sellaisen firman kanssa, jolla on pitkä ja julkisuudesta helposti löytyvä rötöshistoria, Eerola toteaa.

Anna Vuorjoki muistuttaa, että työntekijöiden hyväksikäytössä on kyse erittäin vakavasta asiasta.

– Kun kaupunki tekee hankintoja, on sillä suuri moraalinen vastuu siitä, ettei se tue epäeettistä toimintaa tai työehtojen polkemista. Siksi on tärkeää aktiivisesti käydä läpi, millä keinoin kaupunki pystyy varmistamaan ja valvomaan palveluntuottajien asianmukaista toimintaa, Vuorjoki linjaa.

Kari Uotilan mielestä on kestämätöntä, että Espoo ei ole kyennyt huolehtimaan omissa kiinteistöissään työskentelevien ihmisten inhimillisistä työolosuhteista, vaikka kaupunki pyrkii jopa Euroopan laajuisesti profiloitumaan vastuullisuuden ja kestävyyden edelläkävijänä,

– Ketjutukset siivousliikkeiden alihankkijoille pitäisi kieltää siivouspalvelusopimuksissa. Hankintojen kriteerejä on lisäksi muutettava siten, että hinnan lisäksi huomioidaan painokkaammin yrityksen vastuullisuutta. Mikäli Espoo ei kykene ostopalveluiden kautta takaamaan lainmukaisten työehtojen toteutumista, on ostopalvelutoiminta lopetettava ja tuotettava palvelut itse, Uotila sanoo.

Lisätietoja: Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Antero Eerola (Vantaa) puh. 040 323 0176, Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Anna Vuorjoki (Helsinki) puh. 050 3370689, Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Kari Uotila (Espoo) puh. 050 512 3031

Koronapandemia Suomessa alkaa onneksi olla takana. Varsinainen tautihuippu sivuutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan jo huhtikuussa. Rankan kevään jälkeen suomalaiset ovat murtautuneet ulos eristyksistä ja päässeet taas tapaamaan kanssaihmisiään.

Rajoitustoimien raskaat taloudelliset seuraukset tuntuvat silti vielä pitkään.

COVID19-viruksesta tiedetään ainakin se, että leikkaamalla potilas ei parane. Se koskee myös koronan taloudellista jälkihoitoa.

Vantaalle on perustettu valtuustoryhmien niin sanottu tuottavuus- ja kasvuohjelmatoimikunta, jonka tehtävä on koota esityksiä kaupungin nostamiseksi koronakriisistä.

Valitettavasti Suomen kuntiin on koronan jälkeen leviämässä todellinen palveluleikkausten pandemia. Tämä poliittinen virus pitää torjua Vantaalla, sillä sen seuraukset voivat olla todella kauaskantoiset.

Kevään kriisistä ovat kärsineet eniten töistään lomautetut ja irtisanotut, eristyksiin määrätyt yli 70-vuotiaat ja heikossa asemassa olevat lapsiperheet, joilla ei ole ollut voimia huolehtia esimerkiksi lasten koulunkäynnistä etänä.

Siksi kaupungin on panostettava vahvasti työllisyyteen, ikäihmisten palveluihin ja lapsiperheiden hyvinvointiin. Kiireisimmässä päässä on sosiaali- ja terveyspalveluihin luodun ylimääräisen korona-kapasiteetin purkaminen ja palauttaminen normaaleihin terveyspalveluihin. Ihmisten muut sairaudet eivät ole lomailleet koronan aikana.

Takavuosina Vantaalla on perusteltu merkittävääkin palveluiden supistamista kaupungin velkaantumisella. Jokainen ymmärtää, että kevytmielisesti ei pidä velkaantua. Silti kunnan taseessa näkyvän velan ohella on olemassa myös hoito-, terveys-, kuntoutus- ja rakennusvelkaa. Hinta on kova, jos ne päästetään nyt kaatumaan syliin.

Peruspalveluista leikkaaminen olisi pahinta myrkkyä. Nyt ei ole minkäänlaisten kipupakettien aika.

Ne ainoastaan pidentävät ja vaikeuttavat yhteisistä koettelemuksista toipumista.

Antero Eerola
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja
tuottavuus- ja kasvuohjelmatoimikunnan jäsen

Kirjoitus on julkaistu Vantaan Sanomissa 13.6.2020

Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen on väläyttänyt julkisuudessa (Vantaan Sanomat 1.4.2020) jo listaa koronan takia leikkuriin joutuvista palveluista Vantaalla.

Tämä on valitettavasti juuri nyt väärä viesti, jolla on väärä ajoitus. Tavallisilla ihmisillä on muutenkin tarpeeksi murheita pandemian ja sen tuottaman eristyksen takia. Tästä osoituksena oli nimimerkin ”En jaksaisi enää” mielipidekirjoitus (Vantaan Sanomat 1.4.2020).

Elämme kieltämättä ainutlaatuisia aikoja. Lähes koko läntinen maailma on polvillaan sellaisen vihollisen edessä, jota ei paljaalla silmällä edes näe.

Maan hallitus on lyönyt rajat kiinni, eristänyt Uudenmaan tiesuluin ja määrännyt ikäihmiset ”kotiarestiin”. Vappujuhlat on peruttu ja kirkonmenoja pidetään netissä ilman kirkkokansaa.

Kyse ei ole silti ole raamatullisista lopunajoista. Koronapandemia menee kyllä ohi. Se vie jonkun kuukauden, kun jokainen vain malttaa noudattaa tunnollisesti poikkeus- ja varotoimia.

Siksi jo nyt pitää katsoa koronan jälkeiseen aikaan. Se koskee koko Suomea ja sen osana Vantaata.

Koko maa tarvitsee merkittävää elvytystä ja jälleenrakennusta. Palveluiden leikkaamisella ja kaikkien investointien jäädyttämisellä vain pidennettäisiin syöksyä.

Toimia tarvitaan silti jo nyt. Kaupunki on linjannut, että sen vuokraamissa liiketiloissa ja vuokratonteilla toimivat yritykset voivat pyytää vuokrien maksujen keskeytystä kolmeksi kuukaudeksi. Vuokrat pitäisi kuitenkin maksaa vuoden sisällä takaisin.

Parempi olisi, jos Vantaa noudattaisi Helsingin esimerkkiä ja jättäisi vuokrat kokonaan perimättä, mikäli yrittäjä on ajautunut vakaviin vaikeuksiin.

Mediassa nykytilannetta on kuvattu jonkinlaisena hyvinvoivien ihmisten kotoilukokeiluna. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta etätöihin.

Kaupan myyjien, bussinkuljettajien, sairaanhoitajien, poliisien, siivoojien tai päiväkodin opettajien on pääosin pakko olla työpaikalla. Heidän työnsä tärkeys korostuu nyt. Arvostus muistetaan toivottavasti myös tulevissa palkkaneuvotteluissa.

Vantaa on päättänyt, että se ei lomauta työntekijöitään. Tästä on pidettävä kiinni yli koko pandemian.

Samalla haavoittuvista ryhmistä on pidettävä huolta. Esimerkiksi vammaisten on saatava häiriöttä henkilökohtaisen avustajan palveluita, vaikka joutuisikin koronakaranteeniin.

Ihmisiä kehotetaan nyt pysymään kotona. Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin myös ihmisiä, jolla ei ole kotia. Ketään ei saa jättää kadulle, ilman ruokaa.

Nyt ei ole aika koota leikkauslistoja. Tilannekuva pitää luoda, kun pahimmasta on päästy yli.

Antero Eerola

Vasemmistoliiton Vantaan valtuustoryhmän puheenjohtaja
Uudenmaan Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Vantaan Sanomissa 6.4.2020.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä Vantaalla aikoo kevään aikana pitää tiivistä yhteyttä kaupungin eri henkilöstöryhmiin. Valtuustoryhmä kutsuu kokouksiinsa vierailulle kaupungin työntekijöitä edustavien ammattijärjestöjen luottamusmiehiä ja puheenjohtajia.

Valtuustoryhmän puheenjohtajan Antero Eerolan mukaan tavoite on kuunnella työntekijöitä nykyistä enemmän ja paremmin. Ryhmässä ovat vierailleet jo lääkärien luottamusmies sekä ammattiliitto Superin edustajat.

– Oli mykistävää kuulla lääkärien luottamusmieheltä, että Vantaan poliittiset päättäjät eivät ole koskaan aiemmin olleet heihin yhteydessä. Vantaan terveyspalvelut ovat vaikeassa kriisissä. Miten tilanteeseen voi puuttua, jos ei kuulla niitä, jotka käytännössä tuottavat palvelut? Puutteellinen tieto johtaa vääriin johtopäätöksiin, Eerola sanoo.

Hänen mukaansa tapaamisten taustalla on parempi tiedonsaanti kaupungin tilanteesta.
– Poliitikot saavat tietonsa usein vain johtavilta virkamiehiltä. Se kulkee monen mutkan ja suodattimen läpi. Tällöin työntekijöiden ääni jää usein kuulematta. Vasemmistoliitto aikoo nyt korjata tämän tilanteen, Eerola sanoo.

Vasemmistoliiton ryhmä haluaakin keskustella työntekijöiden kanssa kunkin toimialan ajankohtaisista kysymyksistä. Ryhmä haluaa tietää, mitä työntekijät muuttaisivat työssään ja miten kaupunginvaltuusto voisi olla tukena tässä muutoksessa. Kiinnostavia aiheita ovat myös se, mitkä asiat toimivat kaupungilla hyvin sekä millaisia resurssi- ja henkilöstötarpeita toimialoilla on sekä miten kaupunki on onnistunut työnantajana.

Vantaan Vasemmisto on mukana syksyn markkinoilla seuraavasti:

• lauantaina 5.10. Tikkurilassa
• lauantaina 9.11. Myyrmäessä
• lauantaina 30.11. Tikkurilassa
• lauantaina 21.12. Tikkurilassa

 

Vantaalta Vasemmistoliiton puoluekokousedustajaehdokkaaksi ilmoittautui määräaikaan mennessä 21 jäsentä, joten kahdeksan kokousedustajan valitsemiseksi järjestetään jäsenäänestys 9.–26.9.2019 välisenä aikana.

Jäsenäänestyksessä äänioikeutettuja ovat vantaalaiset vasemmistoliiton jäsenet, jotka ovat maksaneet vuoden 2019 jäsenmaksunsa viimeistään 31.5.2019 sekä vapaajäsenet. Äänioikeutetut jäsenet saavat äänestysmateriaalin postissa syyskuun alussa ja äänestyskuoren pitää olla perillä puoluetoimistolla viimeistään 26.9.2019 kello 16.00.

Vantaalta ehdolla puoluekokousedustajiksi ovat:

1. Hannu Ahonen, Itä-Vantaa
2. Sirpa Ahonen, Itä-Vantaa
3. Tiina Arlin, Länsi-Vantaa
4. Antero Eerola, Tikkurila
5. Mohamad Faraj, Länsi-Vantaa
6. Eeva Helén, Korso
7. Heidi Hummastenniemi, Länsi-Vantaa
8. Ville Karinen, Tikkurila
9. Pirkko Kotila, Tikkurila
10. Markku Kyröläinen, Tikkurila
11. Mari Manninen, Länsi-Vantaa
12. Marko Muraja, Länsi-Vantaa
13. Chau Nguyen, Koivukylä
14. Juha Nieminen, Länsi-Vantaa
15. Elina Nykyri, Länsi-Vantaa
16. Martti Paavilainen, Länsi-Vantaa
17. Irja Pursiainen, Tikkurila
18. Minttu Sillanpää, Tikkurila
19. Tuomas Suihkonen, Tikkurila
20. Eero Väätäinen, Itä-Vantaa
21. Karoliina Öystilä, Korso

Ehdokkaista Länsi-Vantaan puolueosastosta on kahdeksan, Tikkurilasta seitsemän, Itä-Vantaalta kolme, Korsosta kaksi ja Koivukylästä yksi.

Vasemmistoliiton seuraava puoluekokous on 15.–17.11.2019 Kuopion musiikkikeskuksessa. Puoluekokouksessa äänivaltaa käyttää 300 kokousedustajaa, joista 32 tulee Uudenmaan piirijärjestöstä. Uudenmaan Vasemmistoliiton 32 edustajaa valitaan neljässä vaaliyhtymässä: Vantaalta valitaan 8 kokousedustajaa, Espoosta 5, Länsi-Uudeltamaalta 8 ja Itä- ja Keski-Uudeltamaalta 11.

Vasemmistoliiton varsinainen puoluekokous pidetään joka kolmas vuosi. Puoluekokous muun muassa valitsee puoluejohdon, puoluehallituksen ja puoluevaltuuston, hyväksyy puolueen säännöt sekä käsittelee puoluekokoukselle tehdyt aloitteet.

Vasemmistoliitolla on Uudellamaalla 36 kansanedustajaehdokasta, joita voi äänestää eduskuntavaaleissa numeroilla 322-357. Vasemmiston ehdokkaista vantaalaisia on yhdeksän:

324 Antero Eerola
329 Anu Järveläinen
330 Jari Jääskeläinen
333 Ville Karinen
340 Chau Nguyen
343 Elina Nykyri
345 Sara Pekonen
348 Jussi Saramo
350 Tuomas Suihkonen

Äänioikeus eduskuntavaaleissa on jokaisella Suomen kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Äänioikeutetut ovat saaneet Väestörekisterikeskukselta äänioikeusilmoituksen, johon on merkitty oma vaalipäivän äänestyspaikka sekä oman vaalipiirin ennakkoäänestyspaikat.

Eduskuntavaaleissa voi äänestää joko vaalipäivänä sunnuntaina 14.4.2019 tai ennakkoon ennakkoäänestysaikana 3.–9.4.2019. Äänestää voi vain omassa vaalipiirissä ehdokkaana olevaa henkilöä. Huomioithan, että helsinkiläiset äänestävät omassa Helsingin vaalipiirissään, eivätkä Uudenmaan vaalipiirissä.

Äänestäjän on esitettävä selvitys henkilöllisyydestään niin vaalipäivän äänestyksessä kuin ennakkoäänestyksessäkin. Henkilöllisyyden voi todistaa kuvallisella asiakirjalla, esimerkiksi ajokortilla tai poliisin myöntämällä henkilökortilla tai passilla.

Ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 3.4.2019 ja päättyy tiistaina 9.4.2019. Ulkomailla ennakkoäänestysaika 3.–6.4.2019, mutta monissa ulkomaan ennakkoäänestyspaikoissa äänestysajanjakso on tätä lyhyempi.

Äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Ennakkoäänestyspaikkojen osoitteista ja aukioloajoista saa tietoja oikeusministeriön vaalisivuilta www.vaalit.fi ja vaalipalvelunumerosta. Maksuttoman suomenkielisen puhelinpalvelun numero on 0800 9 4770 ja ruotsinkielisen 0800 9 4771. Vaalien WhatsApp-viestipalvelun numero on 050 438 8730.

Vaalipäivänä sunnuntaina 14.4.2019 kaikki äänestyspaikat ovat avoinna kello 9–20. Vaalipäivänä saa äänestää vain äänioikeusilmoitukseen merkityssä äänestyspaikassa, mutta ilmoituslappua ei tarvita äänestämiseen. Riittää, että on oikeassa äänestyspaikassa ja mukana on henkilöllisyystodistus.

Henkilö, jonka liikuntakyky on niin rajoittunut, ettei hän pääse ilman kohtuuttomia vaikeuksia ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivän äänestyspaikkaan, saa äänestää ennakkoon kotonaan. Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava oman kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 2.4.2019 ennen kello 16. Kotiäänestyksen yhteydessä voi tietyin edellytyksin äänestää myös omaishoitaja, joka asuu samassa taloudessa.

Ulkomailla pysyvästi asuvat äänioikeutetut ja muut vaalien ajan ulkomailla oleskelevat äänioikeutetut voivat äänestää myös kirjeitse. Äänioikeutetun, joka haluaa äänestää kirjeitse, on tilattava kirjeäänestysasiakirjat etukäteen ulkomaille ja palautettava äänensä lähetekuoressa Suomeen oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle. Kirjeäänen on oltava perillä keskusvaalilautakunnassa viimeistään vaalipäivää edeltävänä perjantaina 12.4.2019 ennen kello 19. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta www.vaalit.fi/kirjeaanestys.

Tutustu Vasemmiston tavoitteisiin, ehdokkaisiin ja rakenna kanssamme oikeudenmukainen Suomi kaikille, ei harvoille!

Ensimmäisenä haluan kiittää lämpimästi kaikkia valtuustoryhmien neuvottelijoita, neuvotteluihin osallistuneita virkamiehiä, valtuustoryhmien ja valtuutettujen kysymyksiin vastanneita virkakunnan edustajia ja erityisesti neuvotteluita vetänyttä kaupunginhallituksen puheenjohtajaa sekä viimeistä budjettiaan puolustavaa kaupunginjohtaja Kari Nenosta avoimesta ja rakentavasta valmisteluprosessista. Uskon, että jos ja kun tällainen kulttuuri säilyvät läpi valtuustokauden, teemme Vantaasta entistä paremman kotikaupungin kaikille.

Vaikka neuvottelut venyivät, ne olivat myös tulokselliset ja myös Vasemmistoliiton ryhmän mieleen. Epätasa-arvoinen varhaiskasvatuksen rajaus puretaan. Sisäilmaongelmat saavat sekä huomiota että rahaa, samoin viime kaudella myös paljon puhuttanut lastensuojelu. Maksuton ehkäisy laajenee alle 20-vuotiaille, mikä auttaa nuoria elämänhallinnassa.

Lastensuojelun tilanne on kuitenkin jatkuvasti kriittinen, kuten olemme taas saaneet lehdistä lukea. On välttämätöntä, että lautakunta seuraa tilannetta herkeämättä ja tuo tarvittaessa lisäbudjetin pöytään, mikäli rahallisella panostuksella voimme tilannetta parantaa. Näinhän on rohkeasti tehnyt esimerkiksi työllisyyspalvelut.

Ryhmien yhteinen tahtotila näkyy myös lukuisissa tekstimuutoksissa. Näitä ei pidä väheksyä, vaikka niihin ei tässä vaiheessa euromääräistä lisäystä liitykään. Tekstimuutokset ohjaavat virkamiesvalmistelua ja siten johtavat haluttuihin tuloksiin. Yhteinen tahtotila näkyy mm. positiivisessa diskriminoinnissa sivistyspuolella, huolena ammatillisen koulutuksen keskeyttäneistä, nuorisotyöttömyyden pienentämisenä, segregaation estämisessä, koulupsykologien määrässä ja hiilineutraalin Vantaan edistämisessä.

Ryhmämme ehdotuksesta budjettikirjaan lisättiin selvityksen tekeminen Länsimäki-Hakunila-Tikkurila-Aviapolis-pikaraitiotiestä, ja olen henkilökohtaisesti erityisesti hakunilalaisten puolesta iloinen, että tämä asia nyt etenee. Media on jo lähtenyt arvelemaan vuosilukua, milloin pikaratikka huristelee Itä-Vantaalla, ja sehän jo jouduttaa mukavasti asiaa. Toinen Hakunilan aluetta koskettava lisäys on myös hieno eli tällä taloussuunnitelmakaudella Håkansbölen kartanon käyttö määritellään ja tarpeiden mukainen kunnostus on alkanut. On jo korkea aika, että 12 vuotta tyhjillään lojunut kartano saadaan kuntoon ja kuntalaisten käyttöön. Håkansbölen kartanolla on varmasti myös kunnostettuna kiinnostava matkailukohde ja siten myös piristysruiske alueen palveluille.

Ryhmämme toi neuvotteluihin myös sellaisia esityksiä, jotka eivät neuvotteluissa menestyneet. Harmi, koska ne hyväksyen tämä kaupunki olisi entistä parempi myös pienituloisille. Valtakunnallisestikin Vasemmistoliitto ajaa asiakaspalvelumaksujen poistamista terveyskeskuksista. Haluaisimme poistaa terveyskeskusmaksut, jotka kohdistuvat vain ja ainoastaan kaikkein pienituloisiin: pikkulasten vanhempiin, työttömiin, eläkeläisiin. Ja kun osa maksuista päätyy vielä perintään, lisääntyvät pienituloisten menot tarpeettomasti. Koska tämä on osa valtakunnallista Vasemmistoliiton kampanjaa, ryhmämme äänestyttää tästä asiasta.

Näemme kuitenkin terveyskeskusmaksujen osana soteratkaisua, jonka yhteydessä asia nousee joka tapauksessa uudelleen päätettäväksi, koska kunnilla on asiasta erilaisia käytäntöjä.Pelkona meillä kaikilla on, että asiakaspalvelumaksut nousevat nykyisestään. Mikäli äänestyksessä emme kuitenkaan saa enemmistöä, haluamme kuitenkin kirjauttaa tahtotilamme pöytäkirjalausumana seuraavasti: Sotejärjestelyjen yhteydessä terveyskeskusmaksuista luovutaan.

Toinen keskeinen strateginen linjauksemme kohdistui joukkoliikenteeseen. Näemme, että joukkoliikenteen käyttöhalukkuuteen vaikuttaa palvelujen saatavuuden lisäksi erityisesti myös käytön hinta, joten hinnankorotuksia pitäisi välttää. Jatkossa on strategisesti välttämätöntä, että joukkoliikenteen hinnat eivät nouse kohtuuttomasti. Esitämme tällaista myös budjettikirjaan sitoviin tavoitteisiin.

Esitimme rahaa koulupsykologien määrän lisäämiseen vastaamaan THL:n suositusta. Tästä ryhmät olivat hyvinkin samaa mieltä, mutta asiasta tehty kirjaus on pyrkimys koulupsykologien määrän nostamiseen taloussuunnitelmakaudella. Hyvä näinkin, kunhan asia oikeasti etenee ja koulupsykologeja saadaan lisää.

Esitimme Vantin tuottavuustavoitteen alentaminen kahdesta yhteen prosenttiin. Vantin henkilökunnalta tulleiden viestien sanoma on karu: useilla yhtiön toimialoilla on tuottavuus otettu suoraan henkilökunnan selkänahasta mm. mitoituksia suurentamalla. Tuo kahden prosentin tuottavuuden kasvuesitys on kuitenkin tullut Vantilta itseltään. On selvää, että Vantin hallitus on nyt paljon vartijana: sen pitää olla hereillä ja huolehtia, että tuottavuus tapahtuu rakenteita ja prosesseja keventämällä, ei vaikkapa siivoojan vastuulla olevaa neliömäärä suurentamalla.

Olisimme myös halunneet pitää kirjastojen henkilöstömäärän ennallaan. Vaikka uusi teknologia on mahdollistanut sen, että kirjastojen ovia on pystytty pitämään entistä enemmän auki ilman henkilökuntatarvetta, ovat kirjastojen tehtävät mm. digitalisaation ja uuden kirjastolain myötä laajentuneet perinteisestä kirjojen lainaamisesta moneen suuntaan. Nykyiset kirjastot ovatkin monipuolisia kulttuurin harrastamisen, työskentelyn ja oppimisen tiloja. Osaavaa, sivistyksellistä näkökulmaa omaavaa henkilökuntaa tarvitaan varmasti jatkossakin vähintään nykyisen verran tai enemmän. Suurista kunnista Vantaa panostaa kirjastopalveluihinsa kaikkein vähiten. Kirjastoverkko onkin Vantaalla OKM;n kansallisiin suosituksiin ja naapurikuntiin verrattuna liian harva. Kirjastopalveluiden tasossa on myös huomattavaa vaihtelua eri alueiden välillä.

Vasemmistoliiton järjestöväki ja valtuustoryhmä tekivät ennen kuntavaaleja tavoiteohjelman, joka on ollut pohjana, kun teimme muutosehdotuksemme käsittelyssä olevaan talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Osa tavoitteista on jo toteutunut tässä budjetissa, ja olemme siitä iloisia ja ylpeitä. Tässäkin talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on edelleen paljon sellaista, minkä Vasemmistoliiton valtuustoryhmä haluaisi muuttaa. Emme missään tapauksessa hyväksy leikkaavaa budjettia. Mutta koska valtuustokausi on vasta alkamassa ja meillä on vielä useampi budjettineuvottelu aikaa vaikuttaa, olemme kaupunginhallituksen esityksen kannalla tuota terveyskeskusmaksujen poistamista lukuun ottamatta.