minttu

Vantaalta Vasemmistoliiton puoluekokousedustajaehdokkaaksi ilmoittautui määräaikaan mennessä 21 jäsentä, joten kahdeksan kokousedustajan valitsemiseksi järjestetään jäsenäänestys 9.–26.9.2019 välisenä aikana.

Jäsenäänestyksessä äänioikeutettuja ovat vantaalaiset vasemmistoliiton jäsenet, jotka ovat maksaneet vuoden 2019 jäsenmaksunsa viimeistään 31.5.2019 sekä vapaajäsenet. Äänioikeutetut jäsenet saavat äänestysmateriaalin postissa syyskuun alussa ja äänestyskuoren pitää olla perillä puoluetoimistolla viimeistään 26.9.2019 kello 16.00.

Vantaalta ehdolla puoluekokousedustajiksi ovat:

1. Hannu Ahonen, Itä-Vantaa
2. Sirpa Ahonen, Itä-Vantaa
3. Tiina Arlin, Länsi-Vantaa
4. Antero Eerola, Tikkurila
5. Mohamad Faraj, Länsi-Vantaa
6. Eeva Helén, Korso
7. Heidi Hummastenniemi, Länsi-Vantaa
8. Ville Karinen, Tikkurila
9. Pirkko Kotila, Tikkurila
10. Markku Kyröläinen, Tikkurila
11. Mari Manninen, Länsi-Vantaa
12. Marko Muraja, Länsi-Vantaa
13. Chau Nguyen, Koivukylä
14. Juha Nieminen, Länsi-Vantaa
15. Elina Nykyri, Länsi-Vantaa
16. Martti Paavilainen, Länsi-Vantaa
17. Irja Pursiainen, Tikkurila
18. Minttu Sillanpää, Tikkurila
19. Tuomas Suihkonen, Tikkurila
20. Eero Väätäinen, Itä-Vantaa
21. Karoliina Öystilä, Korso

Ehdokkaista Länsi-Vantaan puolueosastosta on kahdeksan, Tikkurilasta seitsemän, Itä-Vantaalta kolme, Korsosta kaksi ja Koivukylästä yksi.

Vasemmistoliiton seuraava puoluekokous on 15.–17.11.2019 Kuopion musiikkikeskuksessa. Puoluekokouksessa äänivaltaa käyttää 300 kokousedustajaa, joista 32 tulee Uudenmaan piirijärjestöstä. Uudenmaan Vasemmistoliiton 32 edustajaa valitaan neljässä vaaliyhtymässä: Vantaalta valitaan 8 kokousedustajaa, Espoosta 5, Länsi-Uudeltamaalta 8 ja Itä- ja Keski-Uudeltamaalta 11.

Vasemmistoliiton varsinainen puoluekokous pidetään joka kolmas vuosi. Puoluekokous muun muassa valitsee puoluejohdon, puoluehallituksen ja puoluevaltuuston, hyväksyy puolueen säännöt sekä käsittelee puoluekokoukselle tehdyt aloitteet.

Vasemmistoliitolla on Uudellamaalla 36 kansanedustajaehdokasta, joita voi äänestää eduskuntavaaleissa numeroilla 322-357. Vasemmiston ehdokkaista vantaalaisia on yhdeksän:

324 Antero Eerola
329 Anu Järveläinen
330 Jari Jääskeläinen
333 Ville Karinen
340 Chau Nguyen
343 Elina Nykyri
345 Sara Pekonen
348 Jussi Saramo
350 Tuomas Suihkonen

Äänioikeus eduskuntavaaleissa on jokaisella Suomen kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Äänioikeutetut ovat saaneet Väestörekisterikeskukselta äänioikeusilmoituksen, johon on merkitty oma vaalipäivän äänestyspaikka sekä oman vaalipiirin ennakkoäänestyspaikat.

Eduskuntavaaleissa voi äänestää joko vaalipäivänä sunnuntaina 14.4.2019 tai ennakkoon ennakkoäänestysaikana 3.–9.4.2019. Äänestää voi vain omassa vaalipiirissä ehdokkaana olevaa henkilöä. Huomioithan, että helsinkiläiset äänestävät omassa Helsingin vaalipiirissään, eivätkä Uudenmaan vaalipiirissä.

Äänestäjän on esitettävä selvitys henkilöllisyydestään niin vaalipäivän äänestyksessä kuin ennakkoäänestyksessäkin. Henkilöllisyyden voi todistaa kuvallisella asiakirjalla, esimerkiksi ajokortilla tai poliisin myöntämällä henkilökortilla tai passilla.

Ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 3.4.2019 ja päättyy tiistaina 9.4.2019. Ulkomailla ennakkoäänestysaika 3.–6.4.2019, mutta monissa ulkomaan ennakkoäänestyspaikoissa äänestysajanjakso on tätä lyhyempi.

Äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Ennakkoäänestyspaikkojen osoitteista ja aukioloajoista saa tietoja oikeusministeriön vaalisivuilta www.vaalit.fi ja vaalipalvelunumerosta. Maksuttoman suomenkielisen puhelinpalvelun numero on 0800 9 4770 ja ruotsinkielisen 0800 9 4771. Vaalien WhatsApp-viestipalvelun numero on 050 438 8730.

Vaalipäivänä sunnuntaina 14.4.2019 kaikki äänestyspaikat ovat avoinna kello 9–20. Vaalipäivänä saa äänestää vain äänioikeusilmoitukseen merkityssä äänestyspaikassa, mutta ilmoituslappua ei tarvita äänestämiseen. Riittää, että on oikeassa äänestyspaikassa ja mukana on henkilöllisyystodistus.

Henkilö, jonka liikuntakyky on niin rajoittunut, ettei hän pääse ilman kohtuuttomia vaikeuksia ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivän äänestyspaikkaan, saa äänestää ennakkoon kotonaan. Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava oman kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 2.4.2019 ennen kello 16. Kotiäänestyksen yhteydessä voi tietyin edellytyksin äänestää myös omaishoitaja, joka asuu samassa taloudessa.

Ulkomailla pysyvästi asuvat äänioikeutetut ja muut vaalien ajan ulkomailla oleskelevat äänioikeutetut voivat äänestää myös kirjeitse. Äänioikeutetun, joka haluaa äänestää kirjeitse, on tilattava kirjeäänestysasiakirjat etukäteen ulkomaille ja palautettava äänensä lähetekuoressa Suomeen oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle. Kirjeäänen on oltava perillä keskusvaalilautakunnassa viimeistään vaalipäivää edeltävänä perjantaina 12.4.2019 ennen kello 19. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta www.vaalit.fi/kirjeaanestys.

Tutustu Vasemmiston tavoitteisiin, ehdokkaisiin ja rakenna kanssamme oikeudenmukainen Suomi kaikille, ei harvoille!

Ensimmäisenä haluan kiittää lämpimästi kaikkia valtuustoryhmien neuvottelijoita, neuvotteluihin osallistuneita virkamiehiä, valtuustoryhmien ja valtuutettujen kysymyksiin vastanneita virkakunnan edustajia ja erityisesti neuvotteluita vetänyttä kaupunginhallituksen puheenjohtajaa sekä viimeistä budjettiaan puolustavaa kaupunginjohtaja Kari Nenosta avoimesta ja rakentavasta valmisteluprosessista. Uskon, että jos ja kun tällainen kulttuuri säilyvät läpi valtuustokauden, teemme Vantaasta entistä paremman kotikaupungin kaikille.

Vaikka neuvottelut venyivät, ne olivat myös tulokselliset ja myös Vasemmistoliiton ryhmän mieleen. Epätasa-arvoinen varhaiskasvatuksen rajaus puretaan. Sisäilmaongelmat saavat sekä huomiota että rahaa, samoin viime kaudella myös paljon puhuttanut lastensuojelu. Maksuton ehkäisy laajenee alle 20-vuotiaille, mikä auttaa nuoria elämänhallinnassa.

Lastensuojelun tilanne on kuitenkin jatkuvasti kriittinen, kuten olemme taas saaneet lehdistä lukea. On välttämätöntä, että lautakunta seuraa tilannetta herkeämättä ja tuo tarvittaessa lisäbudjetin pöytään, mikäli rahallisella panostuksella voimme tilannetta parantaa. Näinhän on rohkeasti tehnyt esimerkiksi työllisyyspalvelut.

Ryhmien yhteinen tahtotila näkyy myös lukuisissa tekstimuutoksissa. Näitä ei pidä väheksyä, vaikka niihin ei tässä vaiheessa euromääräistä lisäystä liitykään. Tekstimuutokset ohjaavat virkamiesvalmistelua ja siten johtavat haluttuihin tuloksiin. Yhteinen tahtotila näkyy mm. positiivisessa diskriminoinnissa sivistyspuolella, huolena ammatillisen koulutuksen keskeyttäneistä, nuorisotyöttömyyden pienentämisenä, segregaation estämisessä, koulupsykologien määrässä ja hiilineutraalin Vantaan edistämisessä.

Ryhmämme ehdotuksesta budjettikirjaan lisättiin selvityksen tekeminen Länsimäki-Hakunila-Tikkurila-Aviapolis-pikaraitiotiestä, ja olen henkilökohtaisesti erityisesti hakunilalaisten puolesta iloinen, että tämä asia nyt etenee. Media on jo lähtenyt arvelemaan vuosilukua, milloin pikaratikka huristelee Itä-Vantaalla, ja sehän jo jouduttaa mukavasti asiaa. Toinen Hakunilan aluetta koskettava lisäys on myös hieno eli tällä taloussuunnitelmakaudella Håkansbölen kartanon käyttö määritellään ja tarpeiden mukainen kunnostus on alkanut. On jo korkea aika, että 12 vuotta tyhjillään lojunut kartano saadaan kuntoon ja kuntalaisten käyttöön. Håkansbölen kartanolla on varmasti myös kunnostettuna kiinnostava matkailukohde ja siten myös piristysruiske alueen palveluille.

Ryhmämme toi neuvotteluihin myös sellaisia esityksiä, jotka eivät neuvotteluissa menestyneet. Harmi, koska ne hyväksyen tämä kaupunki olisi entistä parempi myös pienituloisille. Valtakunnallisestikin Vasemmistoliitto ajaa asiakaspalvelumaksujen poistamista terveyskeskuksista. Haluaisimme poistaa terveyskeskusmaksut, jotka kohdistuvat vain ja ainoastaan kaikkein pienituloisiin: pikkulasten vanhempiin, työttömiin, eläkeläisiin. Ja kun osa maksuista päätyy vielä perintään, lisääntyvät pienituloisten menot tarpeettomasti. Koska tämä on osa valtakunnallista Vasemmistoliiton kampanjaa, ryhmämme äänestyttää tästä asiasta.

Näemme kuitenkin terveyskeskusmaksujen osana soteratkaisua, jonka yhteydessä asia nousee joka tapauksessa uudelleen päätettäväksi, koska kunnilla on asiasta erilaisia käytäntöjä.Pelkona meillä kaikilla on, että asiakaspalvelumaksut nousevat nykyisestään. Mikäli äänestyksessä emme kuitenkaan saa enemmistöä, haluamme kuitenkin kirjauttaa tahtotilamme pöytäkirjalausumana seuraavasti: Sotejärjestelyjen yhteydessä terveyskeskusmaksuista luovutaan.

Toinen keskeinen strateginen linjauksemme kohdistui joukkoliikenteeseen. Näemme, että joukkoliikenteen käyttöhalukkuuteen vaikuttaa palvelujen saatavuuden lisäksi erityisesti myös käytön hinta, joten hinnankorotuksia pitäisi välttää. Jatkossa on strategisesti välttämätöntä, että joukkoliikenteen hinnat eivät nouse kohtuuttomasti. Esitämme tällaista myös budjettikirjaan sitoviin tavoitteisiin.

Esitimme rahaa koulupsykologien määrän lisäämiseen vastaamaan THL:n suositusta. Tästä ryhmät olivat hyvinkin samaa mieltä, mutta asiasta tehty kirjaus on pyrkimys koulupsykologien määrän nostamiseen taloussuunnitelmakaudella. Hyvä näinkin, kunhan asia oikeasti etenee ja koulupsykologeja saadaan lisää.

Esitimme Vantin tuottavuustavoitteen alentaminen kahdesta yhteen prosenttiin. Vantin henkilökunnalta tulleiden viestien sanoma on karu: useilla yhtiön toimialoilla on tuottavuus otettu suoraan henkilökunnan selkänahasta mm. mitoituksia suurentamalla. Tuo kahden prosentin tuottavuuden kasvuesitys on kuitenkin tullut Vantilta itseltään. On selvää, että Vantin hallitus on nyt paljon vartijana: sen pitää olla hereillä ja huolehtia, että tuottavuus tapahtuu rakenteita ja prosesseja keventämällä, ei vaikkapa siivoojan vastuulla olevaa neliömäärä suurentamalla.

Olisimme myös halunneet pitää kirjastojen henkilöstömäärän ennallaan. Vaikka uusi teknologia on mahdollistanut sen, että kirjastojen ovia on pystytty pitämään entistä enemmän auki ilman henkilökuntatarvetta, ovat kirjastojen tehtävät mm. digitalisaation ja uuden kirjastolain myötä laajentuneet perinteisestä kirjojen lainaamisesta moneen suuntaan. Nykyiset kirjastot ovatkin monipuolisia kulttuurin harrastamisen, työskentelyn ja oppimisen tiloja. Osaavaa, sivistyksellistä näkökulmaa omaavaa henkilökuntaa tarvitaan varmasti jatkossakin vähintään nykyisen verran tai enemmän. Suurista kunnista Vantaa panostaa kirjastopalveluihinsa kaikkein vähiten. Kirjastoverkko onkin Vantaalla OKM;n kansallisiin suosituksiin ja naapurikuntiin verrattuna liian harva. Kirjastopalveluiden tasossa on myös huomattavaa vaihtelua eri alueiden välillä.

Vasemmistoliiton järjestöväki ja valtuustoryhmä tekivät ennen kuntavaaleja tavoiteohjelman, joka on ollut pohjana, kun teimme muutosehdotuksemme käsittelyssä olevaan talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Osa tavoitteista on jo toteutunut tässä budjetissa, ja olemme siitä iloisia ja ylpeitä. Tässäkin talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on edelleen paljon sellaista, minkä Vasemmistoliiton valtuustoryhmä haluaisi muuttaa. Emme missään tapauksessa hyväksy leikkaavaa budjettia. Mutta koska valtuustokausi on vasta alkamassa ja meillä on vielä useampi budjettineuvottelu aikaa vaikuttaa, olemme kaupunginhallituksen esityksen kannalla tuota terveyskeskusmaksujen poistamista lukuun ottamatta.

Vantaan Vasemmiston vaalilehti on ilmestynyt. Lue lehti Kaikkien Vantaa täältä.

Myös Korson Vasemmisto on tehnyt oman vaalilehden. Vasen koukku löytyy täältä.

Vantaan Vasemmistoliitto on jättänyt keskusvaalilautakunnalle kuntavaaleja koskevan ehdokaslistansa. Se asettaa kuntavaaleihin nyt 88 ehdokasta, kun viimeksi ehdokkaita oli 81.

– Tavoitteenamme oli täysi lista, mihin nyt ei ihan päästy. Listamme on kuitenkin niin monipuolinen, että olemme vaalien suhteen todella innostuneita, kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja kuntavaaliehdokas Ville Karinen sanoo. Hän jätti listan keskusvaalilautakunnalle yhdessä pitkäaikaisen vaikuttajan, kaupunginvaltuutettu Kati Tyystjärven kanssa.

Vasemmistoliiton nykyisen valtuustoryhmän kaikki jäsenet, myös varavaltuutetut, ovat  ehdolla, ja jo sekin tietää vaalien kannalta hyvää.

Vasemmistolaisia ehdokkaita on joka junaan. Nuorin ehdokas on 18-vuotias Funda Demiri, vanhin 80-vuotias Tuula Kivijärvi. Naisia ehdokkaista on noin 42 %.

Maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita on viisi.
– Kun vantaalaisista noin 15 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia, on loistavaa, että heitä on myös ehdokkaina, Minttu Sillanpää sanoo.

Ehdokashankinnan aktiivit Ari Martinaho, Minttu Sillanpää, Pirkko Kotila ja Tauno Ervasti työskentelivät myös alueellisesti mahdollisimman tasapainoisen listan puolesta.

– Erityisen paljon ehdokkaita on Tikkurilasta ja Myyrmäestä, mutta ehdokkaita on myös uudesta Kivistöstä, ja tietysti paljon Hakunilasta, Koivukylästä, Havukoskelta ja esimerkiksi myös Korsosta, Tammistosta, Martinlaaksosta, Päiväkummusta ja Pähkinärinteestä, kaupunginhallituksen jäsen Pirkko Kotila sanoo.

Ehdokkaana on laaja skaala eri alan vaikuttajia: taiteilijasta professoriin, opettajasta sairaanhoitajaan, ammattiliittotyöntekijästä linja-autonkuljettajaan ja päätoimittajaan, ja luonnollisesti myös eläkkeellä olevia.

– Näymme kevään mittaan eri puolilla Vantaata. Meillä on oma soppatykkikiertue, järjestämme vaalitilaisuuksia ja olemme luonnollisesti myös mukana markkinoilla. Vaalilehtemme ilmestyy Vantaan Sanomien välissä 18.3. Seuraavan kerran vasemmistoehdokkaita voi tavata ensi sunnuntaina Myyrmäessä klo 12-13, jolloin paikalla on myös puheenjohtajamme Li Andersson, puheenjohtaja Ville Karinen kertoo.

Lisätietoja:
Ville Karinen
puheenjohtaja
Vantaan Vasemmisto
karinen.ville.@gmail.com, p. 050 367 2644

Esitämme, että Vantaan kaupunki tarjoaa kaikille lapsille tasavertaisen ja yhtäläisen oikeuden varhaiskasvatukseen hallituksen leikkauksista huolimatta.

Perustelut:

Varhaiskasvatuslaki muuttui Suomessa 1.8.2016. Sen jälkeen kunnat ovat itse voineet päättää rajaavatko päivähoito-oikeutta 20 tuntiin vai eivät. Vantaalla on päätetty rajata niiden perheiden päivähoito-oikeus 20 tuntiin, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona esim. työttömyyden vuoksi. Rajaus on osoittautunut ongelmalliseksi ja lapsia eriarvoistavaksi. Muissa pääkaupunkiseudun kunnissa on päätetty olla ottamatta käyttöön rajauksia päivähoito-oikeuteen.

Varhaiskasvatukseen panostaminen on sekä kansantaloudellinen investointi että panostus ihmisten hyvinvointiin. Varhaiskasvatus tasoittaa perhetaustoista aiheutuvia eroja ja parantaa oppimistuloksia. Päiväkodissa lapset oppivat sosiaalisia taitoja, itseilmaisua ja muiden kanssa yhdessä toimimista. Päivähoito-oikeuden rajaaminen eriarvoistaa lapsia, vaikeuttaa perheiden arjen pyörittämistä ja keikkatöiden tekemistä vanhemmille.

Päivähoito-oikeuden rajaaminen asettaa työttömien vanhempien ja erityisen tuen tarpeen perheet eriarvoiseen asemaan. Kunnan byrokratia kasvaa myös vanhempien työtilanteen valvomisen ja seuraamisen myötä.

Lapsen etu vaarantuu tilanteissa, joissa lapsi joutuu vaihtamaan ryhmää vanhemman jäädessä työttömäksi, minkä vuoksi hoitoaika puolittuu. Lapsi voi joutua jälleen vaihtamaan hoitopaikkaa, kun vanhempi saa jälleen työtä ja lapselle tulee etsiä kokoaikainen päivähoitopaikka. Jatkuvat muutokset rasittavat myös päivähoitoryhmiä ja ryhmäkokojen riski voi kasvaa hoitoaikojen puolittamisen seurauksena. Lisäksi vanhempien työnhaku hankaloituu, jos lapsen päivähoito ei ole turvattua.

Lapsiasiavaltuutettu on lausunut, että varhaiskasvatuksen heikennykset heikentävät lasten asemaa ja rikkovat jokin aikaa sitten säädetyn varhaiskasvatuslain tavoitteita. Lastensuojelujärjestöt toteavat yksiselitteisesti lausunnoissaan, että heikennykset varhaiskasvatukseen eriarvoistavat lapsia ja leimaavat heikommassa asemassa olevia perheitä. Suomen Psykologiliitto varoittaa, että varhaiskasvatukseen kohdistuvat säästöt maksetaan lastenpsykiatrian ja lastensuojelun lisääntyvinä kuluina.

Tasavertainen ja kaikille oikeutettu päivähoito-oikeus on tärkeä erityisesti heikompiosaisille perheille, sillä se tasaa koulutukseen ja tulotasoon liittyvää epätasa-arvoa, sekä ennaltaehkäisee olemassa olevien ongelmien syvenemistä. Tasapainoinen ja laadukas varhaiskasvatus ennaltaehkäisee koulupudokkuutta ja syrjäytymistä. Päivähoito-oikeus on ennen kaikkea lapsen oikeus ja hyödyksi myös perheille, kunnille ja yhteiskunnalle kokonaisuudessaan.

Allekirjoita aloite täällä.

Myyrmäen joulumarkkinoilla oli aikamoinen vilske ja vilinä. Väkeä oli runsaasti ja joulun tuoksun keskellä oli aistittavissa, myös vieno, kuntavaalien aromi. Tämä näkyi myös Vasemmistoliiton teltalla, jossa väkeä riitti ja tunnelma oli iloinen ja keskusteleva. Jaettavat lehdet kävivät kaupaksi ja jo puolilta päivin, olivat kaikki aviisit kadonneet kiinnostuneiden kasseihin. Iltapäivä sujuikin piparien, namujen ja tiiviiden keskustelujen merkeissä.

Paikalla oli runsaasti väkeä ja mukana oli myös Vasemmistoliiton listoilla kuntavaaleihin valmistautuvat Tiina Nevalampi, Marko Muraja, Sara Pekonen, Jari Robson, Pirkko Kotila ja Ari Martinaho.

Keskusteluissa keskeiseksi nousi paikallisten palvelujen turvaaminen Länsi-Vantaalla. Erityisen huolestuneita oltiin terveyspalvelujen sekä muiden lähipalvelujen karkaamisesta pois. Monet kaipasivat yhä myös terveyskeskuksen päivystyspalveluja Länsi-Vantaalle.

– Ne ovat niin tärkeitä ikäihmiselle, eräskin rouva huokaisi. Hänen mukaansa niiden merkitys tuntuu monille valkenevan vasta, kun oma liikkuminen ja toiminnallisuus heikkenee ja vaikeutuu.

Puhetta riitti myös arkisesta toimeentulosta ja nykyisen porvarihallituksen kuristuspolitiikan vaikutuksista ihmisten arkeen. Huoli homekouluista ja yleensä koulujen tilasta Länsi-Vantaalla huolestutti monia teltalla poikenneita lapsiperheitä.

Länsi-Vantaalla Vasemmistoliitto onkin nostanut kevään kuntavaalien keskeisiksi vaaliteemoiksi juuri näitä, ihmisten arkeen liittyviä asioita, kuten terveys- ja lähipalvelujen kehittäminen, kohtuuhintaisen joukkoliikenteen säilyttäminen ja turvaaminen.

Lasten hyvät, lähellä olevat päivähoitopaikat ja turvalliset koulut, ovat Vasemmistoliiton mielestä myös avainkysymyksiä tulevissa kuntavaaleissa.

Tiina Nevalampi, Sara Pekonen, Ari Martinaho ja Marko Muraja Myyrmäen markkinoilla.

Myyrmäen ja Martinlaakson uudisrakentamisen myötä, halutaan myös asumisviihtyisyyden lisääntymistä ja riittäviä harraste- ja kokoontumistiloja niin nuorille kuin vanhoille.

Markkinateltalla siis tarinaa riitti, ja vaikka vaaleihin on vielä lähes neljä kuukautta, on Vantaan Vasemmistoliitto saanut hyvin tuulta purjeisiinsa.

– Ehdokastilanne on hyvä, mukaan kuitenkin vielä mahtuu, jos kuntapolitiikka ja vaikuttaminen Vasemmistoliiton piirissä tuntuu kiinnostavalta, Vantaan kaupunginhallituksen jäsen Pirkko Kotila korostaa ja kehottaa kaikkia lähtemään rohkeasti mukaan ehdokkaaksi ja vaikuttamaan kuntapolitiikkaan.

Vappupäivä alkaa klo 9.00 työväenjärjestöjen yhteisellä tilaisuudella aatteensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Hiekkaharjussa, Urheilutie 14. Liput mukaan!

Kello 11-13 Vantaan Vasemmiston Vappujuhla Tikkuraitilla. Juhlapuheen pitää kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen. Perinteiseen tapaan juhlassa mukana Lumon puhaltajat. Lapsille ja lapsenmielisille tarjolla Mamia Companyn Kisu Pikkulainen.

Iltapäivällä klo 13.30 alkaen yhteislaulutilaisuus Reino Bäckströmin johdolla Puistokulmassa, Talkootie 4.