Vantaan Vasemmisto järjestää perinteisen Itsenäisyyspäivän juhlan to 6.12. klo 13 alkaen. Puistokulman juhlasalissa (Talkootie 4, Hiekkaharju).
Ohjelmassa:
-Tervetulosanat: Vantaan Vasemmiston varavaltuutettu Funda Demir
-Juhlapuhe: kansanedustaja Kari Uotila
-Työläislaulajat-kuoro, johtaa dir.mus. Reino Bäckström
-Tanssiryhmä Lipstikka
-Kakkukahvit
Ennen juhlaa klo 12:30 seppeleenlasku Hiekkaharjussa punakaartilaisten muistomerkillä.
Olet erittäin lämpimästi tervetullut juhlaan!
Vantaan Vasemmistoliitto ry:n kevätkokous 17.3.2018:
Vantaan kaupungin strategia pitää tärkeänä osallisuutta. Kaikessa toiminnassa tulisi ottaa huomioon asukkaiden mielipide ja suunnitella toiminta yhdessä asukkaiden kanssa.
Esimerkkinä osallistamisen epäonnistumisesta ovat vammaisten ja vanhusten vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut. Vaadimme, että kuljetuspalvelut suunnitellaan yhdessä vammais- ja vanhusjärjestöjen, vammais- ja vanhusneuvostojen, asiakkaiden ja kyytejä ajavien kuskien kanssa.
Osallistaminen jää täysin näennäiseksi, jos keskustelutilaisuuksissa esille tulleet asiakkaiden näkemykset eivät aidosti vaikuta lopputulokseen. Lukuisissa tilaisuuksissa on tarjottu vain yhtä, huonosti toimivaa ja vammaisjärjestöjen kritisoimaa, Helsingin matkapalvelukeskuksen (MPK) järjestelmää.
Kuljetusten pitää aidosti vastata vammaisten ja vanhusten tarpeisiin. Lainsäädäntö toteaa, että sosiaalipalveluissa lähtökohtana tulee olla asiakkaan etu, ja vammaisilla pitää olla yhdenvertaiset liikkumismahdollisuudet vammattomiin nähden.
Kunta on vastuussa siitä, että kunnassa on asiakkaan edut ja vammaisten liikkumisvapauden takaavat kuljetuspalvelut. Pyydämmekin Sinua allekirjoittamaan adressin sivulla www.adressit.com/uudenmaan_vammaisten_ja_vanhusten_kuljetuspalvelut_on_suunniteltava_asiakaslahtoisesti.
Vaadimme, että kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet omiin asioihinsa turvataan, ja että tähän on riittävät resurssit kaikilla hallinnonaloilla. Asukkaiden näennäiskuulemiset eivät riitä. Kaiken Vantaan toiminnan lähtökohtana tulee olla asukkaiden tarpeet. Virkamiehet ja poliitikot ovat olemassa kuntalaisia varten – ei päinvastoin. Vantaan Vasemmisto vaatii, että asukkaat otetaan aidosti mukaan kaikkeen kaupungin toimintaan.
Lisätietoja:
Elina Nykyri,
sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen,
elina [dot] nykyri [at] gmail [dot] com, puh. 041 539 6220
Valtakunnallisena varhaiskasvatuspäivänä 15.3.2018 kokoontunut Vantaan Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön kevätkokous vaatii Vantaan kaupunkia ryhtymään toimiin, joilla varmistetaan lastentarhanopettajien rekrytoinnin onnistuminen Vantaalle. Viime päivinä varhaiskasvatuksesta käydyn julkisen keskustelun myötä on ilmennyt, että Vantaalla on on satoja lastentarhanopettajan vakansseja joihin ei ole onnistuttu saamaan henkilöstöä, jolla on pätevyys lastentarhanopettajan tehtävään.
Laadukas varhaiskasvastus on jokaisen lapsen oikeus. Vantaan Vasemmistoliitto on huolissaan, että nykytilanteen jatkuminen asettaa vantaalaiset lapset eriarvoiseen asemaan ja vaarantaa lasten yhdenvertaiset oikeudet laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Vantaan Vasemmistoliitto vaatii kaupunkia ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimiin tilanteen korjaamiseksi. Tarvittaessa kaupungin on parannettava lastentarhanopettajien palkkausta rekrytoinnin onnistumiseksi ja nykyisten työntekijöiden pitämiseksi työssä Vantaan kaupungilla.
Lastentarhanopettajien kuten myös muiden julkisen sektorin naisvaltaisten alojen palkkaus on edelleen selkeästi jäljessä miesvaltaisten alojen palkkauksesta. Vantaan Vasemmistoliitto vaatii kaupunkia toimimaan aktiivisesti tasa-arvoisemman palkkauksen edistämiseksi sekä selvittämään perusteellisesti julkisessa keskustelussa esitetyt epäilyt pääkaupunkiseudun kuntien “palkkakartellista”, jolla lastentarhanopettajat on pyritty keinotekoisesti pitämään palkkakuopassa.
Lisätietoa:
Ville Karinen
puheenjohtaja
Vantaan Vasemmistoliitto
karinen [dot] ville [dot] v [at] gmail [dot] com
p. 050 3672644
Ensimmäisenä haluan kiittää lämpimästi kaikkia valtuustoryhmien neuvottelijoita, neuvotteluihin osallistuneita virkamiehiä, valtuustoryhmien ja valtuutettujen kysymyksiin vastanneita virkakunnan edustajia ja erityisesti neuvotteluita vetänyttä kaupunginhallituksen puheenjohtajaa sekä viimeistä budjettiaan puolustavaa kaupunginjohtaja Kari Nenosta avoimesta ja rakentavasta valmisteluprosessista. Uskon, että jos ja kun tällainen kulttuuri säilyvät läpi valtuustokauden, teemme Vantaasta entistä paremman kotikaupungin kaikille.
Vaikka neuvottelut venyivät, ne olivat myös tulokselliset ja myös Vasemmistoliiton ryhmän mieleen. Epätasa-arvoinen varhaiskasvatuksen rajaus puretaan. Sisäilmaongelmat saavat sekä huomiota että rahaa, samoin viime kaudella myös paljon puhuttanut lastensuojelu. Maksuton ehkäisy laajenee alle 20-vuotiaille, mikä auttaa nuoria elämänhallinnassa.
Lastensuojelun tilanne on kuitenkin jatkuvasti kriittinen, kuten olemme taas saaneet lehdistä lukea. On välttämätöntä, että lautakunta seuraa tilannetta herkeämättä ja tuo tarvittaessa lisäbudjetin pöytään, mikäli rahallisella panostuksella voimme tilannetta parantaa. Näinhän on rohkeasti tehnyt esimerkiksi työllisyyspalvelut.
Ryhmien yhteinen tahtotila näkyy myös lukuisissa tekstimuutoksissa. Näitä ei pidä väheksyä, vaikka niihin ei tässä vaiheessa euromääräistä lisäystä liitykään. Tekstimuutokset ohjaavat virkamiesvalmistelua ja siten johtavat haluttuihin tuloksiin. Yhteinen tahtotila näkyy mm. positiivisessa diskriminoinnissa sivistyspuolella, huolena ammatillisen koulutuksen keskeyttäneistä, nuorisotyöttömyyden pienentämisenä, segregaation estämisessä, koulupsykologien määrässä ja hiilineutraalin Vantaan edistämisessä.
Ryhmämme ehdotuksesta budjettikirjaan lisättiin selvityksen tekeminen Länsimäki-Hakunila-Tikkurila-Aviapolis-pikaraitiotiestä, ja olen henkilökohtaisesti erityisesti hakunilalaisten puolesta iloinen, että tämä asia nyt etenee. Media on jo lähtenyt arvelemaan vuosilukua, milloin pikaratikka huristelee Itä-Vantaalla, ja sehän jo jouduttaa mukavasti asiaa. Toinen Hakunilan aluetta koskettava lisäys on myös hieno eli tällä taloussuunnitelmakaudella Håkansbölen kartanon käyttö määritellään ja tarpeiden mukainen kunnostus on alkanut. On jo korkea aika, että 12 vuotta tyhjillään lojunut kartano saadaan kuntoon ja kuntalaisten käyttöön. Håkansbölen kartanolla on varmasti myös kunnostettuna kiinnostava matkailukohde ja siten myös piristysruiske alueen palveluille.
Ryhmämme toi neuvotteluihin myös sellaisia esityksiä, jotka eivät neuvotteluissa menestyneet. Harmi, koska ne hyväksyen tämä kaupunki olisi entistä parempi myös pienituloisille. Valtakunnallisestikin Vasemmistoliitto ajaa asiakaspalvelumaksujen poistamista terveyskeskuksista. Haluaisimme poistaa terveyskeskusmaksut, jotka kohdistuvat vain ja ainoastaan kaikkein pienituloisiin: pikkulasten vanhempiin, työttömiin, eläkeläisiin. Ja kun osa maksuista päätyy vielä perintään, lisääntyvät pienituloisten menot tarpeettomasti. Koska tämä on osa valtakunnallista Vasemmistoliiton kampanjaa, ryhmämme äänestyttää tästä asiasta.
Näemme kuitenkin terveyskeskusmaksujen osana soteratkaisua, jonka yhteydessä asia nousee joka tapauksessa uudelleen päätettäväksi, koska kunnilla on asiasta erilaisia käytäntöjä.Pelkona meillä kaikilla on, että asiakaspalvelumaksut nousevat nykyisestään. Mikäli äänestyksessä emme kuitenkaan saa enemmistöä, haluamme kuitenkin kirjauttaa tahtotilamme pöytäkirjalausumana seuraavasti: Sotejärjestelyjen yhteydessä terveyskeskusmaksuista luovutaan.
Toinen keskeinen strateginen linjauksemme kohdistui joukkoliikenteeseen. Näemme, että joukkoliikenteen käyttöhalukkuuteen vaikuttaa palvelujen saatavuuden lisäksi erityisesti myös käytön hinta, joten hinnankorotuksia pitäisi välttää. Jatkossa on strategisesti välttämätöntä, että joukkoliikenteen hinnat eivät nouse kohtuuttomasti. Esitämme tällaista myös budjettikirjaan sitoviin tavoitteisiin.
Esitimme rahaa koulupsykologien määrän lisäämiseen vastaamaan THL:n suositusta. Tästä ryhmät olivat hyvinkin samaa mieltä, mutta asiasta tehty kirjaus on pyrkimys koulupsykologien määrän nostamiseen taloussuunnitelmakaudella. Hyvä näinkin, kunhan asia oikeasti etenee ja koulupsykologeja saadaan lisää.
Esitimme Vantin tuottavuustavoitteen alentaminen kahdesta yhteen prosenttiin. Vantin henkilökunnalta tulleiden viestien sanoma on karu: useilla yhtiön toimialoilla on tuottavuus otettu suoraan henkilökunnan selkänahasta mm. mitoituksia suurentamalla. Tuo kahden prosentin tuottavuuden kasvuesitys on kuitenkin tullut Vantilta itseltään. On selvää, että Vantin hallitus on nyt paljon vartijana: sen pitää olla hereillä ja huolehtia, että tuottavuus tapahtuu rakenteita ja prosesseja keventämällä, ei vaikkapa siivoojan vastuulla olevaa neliömäärä suurentamalla.
Olisimme myös halunneet pitää kirjastojen henkilöstömäärän ennallaan. Vaikka uusi teknologia on mahdollistanut sen, että kirjastojen ovia on pystytty pitämään entistä enemmän auki ilman henkilökuntatarvetta, ovat kirjastojen tehtävät mm. digitalisaation ja uuden kirjastolain myötä laajentuneet perinteisestä kirjojen lainaamisesta moneen suuntaan. Nykyiset kirjastot ovatkin monipuolisia kulttuurin harrastamisen, työskentelyn ja oppimisen tiloja. Osaavaa, sivistyksellistä näkökulmaa omaavaa henkilökuntaa tarvitaan varmasti jatkossakin vähintään nykyisen verran tai enemmän. Suurista kunnista Vantaa panostaa kirjastopalveluihinsa kaikkein vähiten. Kirjastoverkko onkin Vantaalla OKM;n kansallisiin suosituksiin ja naapurikuntiin verrattuna liian harva. Kirjastopalveluiden tasossa on myös huomattavaa vaihtelua eri alueiden välillä.
Vasemmistoliiton järjestöväki ja valtuustoryhmä tekivät ennen kuntavaaleja tavoiteohjelman, joka on ollut pohjana, kun teimme muutosehdotuksemme käsittelyssä olevaan talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Osa tavoitteista on jo toteutunut tässä budjetissa, ja olemme siitä iloisia ja ylpeitä. Tässäkin talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on edelleen paljon sellaista, minkä Vasemmistoliiton valtuustoryhmä haluaisi muuttaa. Emme missään tapauksessa hyväksy leikkaavaa budjettia. Mutta koska valtuustokausi on vasta alkamassa ja meillä on vielä useampi budjettineuvottelu aikaa vaikuttaa, olemme kaupunginhallituksen esityksen kannalla tuota terveyskeskusmaksujen poistamista lukuun ottamatta.
Moni Vantaan Vasemmistoliiton kuntavaaliohjelman tavoitteista eteni maanantaina käydyissä Vantaan kaupungin budjettineuvotteluissa. Budjettineuvotteluihin osallistuivat kaupunginhallituksen jäsen Pirkko Kotila ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Kati Tyystjärvi.
Yksi keskeisimmistä viime kevään kuntavaalikamppailun vasemmistoteemoista Vantaalla oli kokopäiväisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen kaikkien vantaalaisten lasten oikeudeksi.
Oikeuden palautus olikin vaalituloksen perusteella uumoiltavissa, ja maanantaina Vantaan kaupunginhallitus antoi neuvotteluiden jälkeen valtuustolle esityksen, jonka mukaan kokoaikainen ns. subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen on voimassa jälleen elokuun alusta alkaen. Kaupungilla on palautuksen myötä määrärahatarpeita sekä henkilökunnan palkkaamiseen että uusien vuokrattavien paviljonkitilojen hankintaan.
Vasemmistoliitto on tyytyväinen myös siihen, että kuntalaisten hyvinvointipalveluihin panostetaan hieman enemmän kuin mitä alkuperäinen budjettiesitys antoi ymmärtää. Lastensuojelussa on ollut kriisitilanteita viime vuosien aikana, ja kunta kärsii sosiaalityöntekijöiden puutteesta.
Poliittiset puolueet neuvottelivat lastensuojelulle 200 000 euron lisän käytettäväksi esimerkiksi erityissosiaaliohjaajien palkkaamiseen. Rahasumma on sattumoisin samansuuruinen kuin Vasemmistoliiton alkuperäinen esityskin.
Euromääräisen lisäyksen lisäksi neuvottelijat päättivät pyytää sosiaalitoimelta selvityksen lastensuojelun tilasta. Selvitystä odotetaan lautakuntaan ja kaupunginhallitukseen jo alkutalvesta 2018.
Toinen kuntalaisten hyvinvointia tukeva euromääräinen lisäys, 100 000 euroa, kohdistuu ensi vuonna nuorten alle 20-vuotiaiden tyttöjen ilmaiseen ehkäisyyn. Tällä hetkellä nuoret voivat saada ilmaisen ehkäisyn yhdeksän ensimmäisen kuukauden ajaksi.
Sisäilmaongelmien selättämiseen myönnettiin lisää rahaa
Budjettineuvottelijat tukeutuivat sisäilmaesityksissä erityisesti syksyllä työskentelynsä aloittaneen sisäilmatoimikunnan alustaviin linjauksiin. Hallitus esittää valtuustolle viittä lisämiljoonaa sisäilmaongelmista mahdollisesti tuleviin uusiin investointitarpeisiin. Käyttötalousmenoihin tulee puoli miljoonaa lisää.
Tämä on hyvä alku, mutta korjauksiin on tarvittaessa laitettava enemmänkin rahaa!
Esityksemme pikaraitiotieselvityksestä pääsi papereihin ja lehtien sivuille
Euromääräisten lisäysten lisäksi neuvottelijat pääsivät yhteisymmärrykseen useista tekstimuutoksista, joista useisiin liittyy myös velvoittava selvitysaikataulu ensi keväälle.
Vasemmistoliiton esitys selvittää pikaraitiotien rakentaminen Mellunmäestä Hakunilan ja Tikkurilan kautta Aviapolikseen lisättiin papereihin. Selvitystyö tehdään yleiskaavatoimikunnassa neljän seuraavan vuoden aikana.
”Olen todella tyytyväinen ja onnellinen”, esityksen äitinä pidettävä Kati Tyystjärvi sanoo.
Myös erityisesti Korson ja Koivukylän suuralueita koskeva Elmo-hanke (liikuntapuisto) heräsi jälleen henkiin. Neuvottelijat antoivat viranhaltijoille aikaa ensi kesään asti tehdä selvityksen rakentamisen aloittamisesta, erityisesti Koillis-Vantaan uimahallista ja mahdollisesti myös jäähallista, sekä niistä yhteistyötahoista, joiden kanssa projektia ryhdytään edistämään.
Neuvotteluissa päätettiin teetättää selvitys myös siitä, miten ns. kolmiportainen tuki toimii perusopetuksessa.
Myös työllisyyskysymykset olivat isossa roolissa neuvotteluiden aikana, mutta erityiskysymyksissä – nuorille kohdistettavassa palkkatuessa ja nuorten kesätyöseteleissä – päätettiin ottaa aikalisä ja kuunnella työllisyyspalveluissa laadittavia esityksiä.
Neuvotteluissa asetettiin joka tapauksessa tavoite: Nuorisotyöttömyys puolitetaan nykyisen valtuustokauden aikana!
Ilmastonmuutoksellisissa kysymyksissä Vantaan kaupunki päätti asettaa itsensä samoihin vaatimustasoihin Espoon ja Helsingin kanssa, sillä Vantaan tavoitteeksi määriteltiin olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2030, ei 2050, kuten alkuperäisessä esityksessä oli.
Kukaan ei saanut kaikkia tavoitteitaan lävitse, emme mekään
Vasemmistoliiton budjettineuvottelijat jäivät yksin muun muassa esityksiensä kanssa, jotka koskivat erityisesti terveyskeskusmaksujen poistamista, kirjastoissa työskentelevän henkilökunnan määrän pitämistä ennallaan nyt esitetyn vähentämisen sijaan ja toisen asteen oppimateriaalien muuttamisessa maksuttomiksi. Kulttuuritila Koisotalon korjaamiseen esitettiin pientä määrärahaa ilman menestystä.
Vasemmistoneuvottelijat esittivät myös, että Vantin tehokkuustavoitteet nousevat ensi vuonna vähintään yhdellä prosentilla, eivät kahdella, kuten kaupunginjohtajan esityksessä luki. Luottamushenkilöistä valitut Vantin hallituksen jäsenet eivät päässeet päättämään alkuperäisestä esityksestä, koska Vantin uutta hallitusta ei saatu ajoissa nimitetyksi.
Vasemmistoliitto esitti myös nuorisopalveluiden joka vuosi seurattaviin tunnuslukuihin otettavaksi seikkoja, joista nuorisopalvelut itse kertovat esittelytekstissään. Kotila esitti tästä asiakohdasta, että ”Tuodaan esiin tunnusluvuissa niitä seikkoja, joista kerrotaan toiminnan kuvaus ja toimintaympäristön muutos –tekstissä: polarisaatio, huonosti voivat 10-20 prosenttia nuorista, mielenterveysongelmat ja ylisukupolvinen syrjäytyminen”.
Lukutaito ja ammatillisen koulutukset keskeytysprosentit
Vasemmistoliiton ja vihreiden yhteisestä esityksestä budjettikirjaan saatiin seurattaviksi ammatillisen koulutuksen keskeyttämisprosentit, jotka ovat Vantaalla olleet huolestuttavan korkeita erityisesti opiskelijoiden ensimmäisen lukuvuoden aikana.
Vasemmistoliiton esitys selvityksen ja pilotoinnin teettämisestä Lukeva koulu –hankkeesta ei päässyt uutena esityksenä sitoviin tavoitteisiin, mutta se luvattiin ottaa mukaan valtuustokauden strategisiin painopisteisiin.
”Koululaisten heikentyneet luku- ja kirjoitustaidot huolestuttavat minua todella paljon. Hyvä on, että tämä seikka saa vastaisuudessa lisää huomiota, mutta sitä varten tarvittaneen myös lisää määrärahoja perusopetukseen”, Kotila sanoo.
Kotila uudisti kaupunginhallituksen kokouksessa puolueen esityksistä periaatteellisesti keskusteltaviksi niin terveyskeskusmaksujen poistamisen kuin Vanttiin kohdistettavat tehokkuusvaatimukset, jotka toki ovat maltillistuneet edellisistä vuosista.
Uuden valtuuston myötä myös lautakunnat ja muut toimielimet uudistuivat. Vantaan Vasemmiston luottamushenkilöihin tulevalla valtuustokaudella voit tutustua näillä sivuilla kohdassa Luottamushenkilöt.
Onnea kaikille luottamustehtäviin valituille!
Vasemmistoliiton Vantaan valtuustoryhmä järjestäytyi ja valitsi kokouksessaan 24.4.2017 puheenjohtajaksi Kati Tyystjärven. Tyystjärvi on viidennen kauden kaupunginvaltuutettu ja toiminut ryhmäpuheenjohtajana vuosina 2006-2013. Antero Eerola valittiin ryhmän varapuheenjohtajaksi ja Tuomas Suihkonen sihteeriksi.
Tyystjärvi kertoo tavoittelevansa tuloksia Vantaan Vasemmistoliiton kuntavaaliohjelman mukaisesti. – Tärkeimmät tehtävät tulevalla kaudella liittyvät uuden yleiskaavan laadintaa, segregaation torjumiseen, työttömyyden vähentämiseen, kuntalaisvaikuttamisen lisäämiseen, sote- ja maakuntahallinnon muutosprosessin läpivientiin vantaalaisten ja Vantaan etu huomioiden sekä kaupungin tilojen tervehdyttämiseen. Ensimmäisenä tavoitteenamme on saada purettua päivähoito-oikeutta koskeva rajaus.
Lisätietoja: Kati Tyystjärvi, 040-9015214
Vantaan Vasemmistoliitto on jättänyt keskusvaalilautakunnalle kuntavaaleja koskevan ehdokaslistansa. Se asettaa kuntavaaleihin nyt 88 ehdokasta, kun viimeksi ehdokkaita oli 81.
– Tavoitteenamme oli täysi lista, mihin nyt ei ihan päästy. Listamme on kuitenkin niin monipuolinen, että olemme vaalien suhteen todella innostuneita, kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja kuntavaaliehdokas Ville Karinen sanoo. Hän jätti listan keskusvaalilautakunnalle yhdessä pitkäaikaisen vaikuttajan, kaupunginvaltuutettu Kati Tyystjärven kanssa.
Vasemmistoliiton nykyisen valtuustoryhmän kaikki jäsenet, myös varavaltuutetut, ovat ehdolla, ja jo sekin tietää vaalien kannalta hyvää.
Vasemmistolaisia ehdokkaita on joka junaan. Nuorin ehdokas on 18-vuotias Funda Demiri, vanhin 80-vuotias Tuula Kivijärvi. Naisia ehdokkaista on noin 42 %.
Maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita on viisi.
– Kun vantaalaisista noin 15 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia, on loistavaa, että heitä on myös ehdokkaina, Minttu Sillanpää sanoo.
Ehdokashankinnan aktiivit Ari Martinaho, Minttu Sillanpää, Pirkko Kotila ja Tauno Ervasti työskentelivät myös alueellisesti mahdollisimman tasapainoisen listan puolesta.
– Erityisen paljon ehdokkaita on Tikkurilasta ja Myyrmäestä, mutta ehdokkaita on myös uudesta Kivistöstä, ja tietysti paljon Hakunilasta, Koivukylästä, Havukoskelta ja esimerkiksi myös Korsosta, Tammistosta, Martinlaaksosta, Päiväkummusta ja Pähkinärinteestä, kaupunginhallituksen jäsen Pirkko Kotila sanoo.
Ehdokkaana on laaja skaala eri alan vaikuttajia: taiteilijasta professoriin, opettajasta sairaanhoitajaan, ammattiliittotyöntekijästä linja-autonkuljettajaan ja päätoimittajaan, ja luonnollisesti myös eläkkeellä olevia.
– Näymme kevään mittaan eri puolilla Vantaata. Meillä on oma soppatykkikiertue, järjestämme vaalitilaisuuksia ja olemme luonnollisesti myös mukana markkinoilla. Vaalilehtemme ilmestyy Vantaan Sanomien välissä 18.3. Seuraavan kerran vasemmistoehdokkaita voi tavata ensi sunnuntaina Myyrmäessä klo 12-13, jolloin paikalla on myös puheenjohtajamme Li Andersson, puheenjohtaja Ville Karinen kertoo.
Lisätietoja:
Ville Karinen
puheenjohtaja
Vantaan Vasemmisto
karinen.ville.@gmail.com, p. 050 367 2644
