Äänestyskartta Vantaan kaupunginvaltuusto 14.11.2016 yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen. Kuva: Jussi Saramo
Tämän päiväisessä valtuuston budejttikokouksessa äänestettiin lasten yhtäläisestä oikeudesta päivähoitoon. Valitettavasti esitys ei saanut kannatusta muilta puolueilta ja esitystä olla rajoittamatta päivähoito-oikeutta kannatti vain Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ja yksi vihreiden valtuutettu.
Muissa pääkaupunkiseudun kunnissa on päätetty olla rajaamatta oikeutta päivähoitoon.
Vantaan Vasemmistoliitto vahvisti syyskokouksessaan Tikkurilassa yli 50 kuntavaaliehdokasta. Listalla on monipuolinen joukko nuoria, vanhoja ja keski-ikäisiä, joilla on akateemista taustaa sekä duunarikokemusta.
Kaikki nykyiset kaupunginvaltuutetut (Antero Eerola, Kati Tyystjärvi, Jussi Saramo ja Minttu Sillanpää), varavaltuutetut (Jari Jääskeläinen, Tuula Saastamoinen, Kaarlo Kivimäki ja Pertti Oksman) sekä kaupunginhallituksen jäsen Pirkko Kotila lähtevät ehdolle. Lisäksi mukana on merkittävä joukko uusia aktiiveja.
– Naisten ja miesten osuus ehdokkaista on tällä hetkellä noin 50-50, mikä tietää erittäin hyvää ensi kevään vaalien suhteen. Tavoitteenamme on täysi lista. Ehdokkaana voi vaikuttaa vielä enemmän kuin äänestäjänä, ehdokashankintaa vetävä Pirkko Kotila sanoo.
Vasemmistoliitolla oli syksyn 2012 kuntavaaleissa 81 ehdokasta. Tavoitteena on tällä kertaa ylittää tämä luku. Puolueen aktiivinen ehdokashankinta jatkuu myös ensi vuoden puolella.
Ehdokkaiden asettamisen lisäksi Vasemmistoliiton Vantaan kunnallisjärjestö valitsi puheenjohtajakseen jatkokaudelle kirjastonhoitaja, filosofian maisteri Ville Karisen. Varapuheenjohtajaksi nousi elintarviketyöntekijä, pääluottamusmies Chau Ngyuen.
– Keskeinen tavoitteemme on puolustaa julkisia palveluita niiden yksityistämisyrityksiä vastaan Vantaalla ja koko Suomessa, Karinen sanoo.
Kunnallisjärjestö esitti myös, että valtuustoryhmän puheenjohtaja, toimittaja Antero Eerola valittaisiin Uudenmaan Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi. Eerola valittiinkin Vasemmistoliiton Uudenmaan piirin puheenjohtajaksi vuodeksi 2017 piirijärjestön syyskokouksessa viime lauantaina Raaseporissa.
– Uusimaa on Suomen suurin vaalipiiri. Vasemmistoliiton kannatus on täällä kuitenkin matalampi kuin Suomessa keskimäärin. Tilanteella on hyvät mahdollisuudet muuttua aktiivisen poliittisen työn myötä. Tulevista kuntavaaleista pitää tehdä massiivinen protesti maan hallituksen rajusti eriarvoistavaa ja koulutusvihamielistä politiikkaa vastaan, Eerola toteaa.
_______________________________________
Tähän saakka vahvistetut Vantaan Vasemmistoliiton kunnallisvaaliehdokkaat kevään 2017 kuntavaaleissa
filosofian maisteri Esa Ylikoski
kassamyyjä, luottamusmies Jari ”Cossu” Koskinen
päätoimittaja evp. Ari Martinaho
eläkeläinen, varavaltuutettu Pertti Oksman
valtiotieteen maisteri, toimittaja, kaupunginhallituksen jäsen Pirkko Kotila
toimittaja, valtuustoryhmän puheenjohtaja Antero Eerola
vahtimestari Tauno Ervasti
Työnjohtaja Mikko Mielonen
eläkeläinen Liisa Tilander
elintarviketyöläinen, pääluottamusmies Chau Nguyen
kirvesmies, pääluottamusmies Jari Jääskeläinen
eläkeläinen Jouko Lehtonen
eläkeläinen, yrittäjä Ahti Dahl
hissiasentaja Oskari Antikainen
opiskelija Tuomas Suihkonen
opiskelija Jaakko Tanttu
käräjäsihteeri Kimmo Hohenthal
graafinen suunnittelija Tiina Nevalampi
putkiasentaja Teemu Uimonen
luonto- ja ympäristöneuvoja Minja Heinonen
lähihoitaja, tradenomiopiskelija Kalle Reijonen
eläkeläinen, toimitsija Irja Pursiainen
filosofian maisteri, tutkija Elina Nykyri
lähihoitaja Niina Paahtela
filosofian maisteri, kirjastonhoitaja Ville Karinen
filosofian maisteri, sosionomi, lastentarhanopettaja Tanja Karinen
ay-toimitsija, kaupunginvaltuutettu Minttu Sillanpää
eläkeläinen Esko Kokkonen
toiminnanjohtaja, kaupunginvaltuutettu Jussi Saramo
merkonomi Otso Hellgren
yleisötyöasiantuntija, MMM, kaupunginvaltuutettu Kati Tyystjärvi
teatteriopettaja Tanja Hautakangas
(kysytty titteliä) Juha Salden
eläkeläinen Esa Montonen
opettaja, varavaltuutettu Kaarlo Kivimäki
pääluottamusmies Marko Muraja
it-asiantuntija Leena Romppainen
toiminnanjohtaja, Hannu Ahonen
eläkeläinen Sirpa Ahonen
suunnittelija, opiskelija Arto Bäckström
markkinointipäällikkö Loviisa Itäkannas
Toiminnanjohtaja, Jaana Kuusela
Kokki, yrittäjä Mohamad Faraj
Lastentarhanopettaja, Kirsi Nousiainen
kirjastovirkailija Pasi Virtala
eläkeläinen Merja Räsänen
varavaltuutettu Tuula Saastamoinen
opiskelija, Mia-Mari Järvi-Eskola
eläkeläinen Mauri Pessi
itc-yrittäjä Samuli Lahtinen
järjestöasiantuntija Helena Lehtinen
eläkeläinen, puheenjohtaja Heimo Liimatainen
pelihoitaja Jani Peltosalo
eläkeläinen Reino Ahonen
Anniina Heikkinen
taiteilija Riitta Gyllenbögel
Seppo Laaksonen
Vantaan Vasemmistoliitto katsoo saaneensa merkittäviä tavoitteitaan läpi kaupungin ensi vuoden talousarviota koskevissa neuvotteluissa.
– Keskeinen tavoitteemme oli torjua mittavat, noin 30 prosentin asiakasmaksujen korotukset sosiaali- ja terveystoimessa. Siinä onnistuimme selvästi. Korotuksilla kaupunki olisi käynyt yhä syvemmällä pienituloisten ja aivan erityisesti työttömien, eläkeläisten ja sairaiden taskulla, Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Antero Eerola sanoo.
Lisäksi budjettineuvotteluissa päätettiin lisätä ammattiopisto Varian rahoitusta 300 000 eurolla. Vasemmistoliitto on tyytyväinen myös siihen, että maahanmuuttajien kielikoulutukseen panostetaan ylimääräiset 100 000 euroa.
– Esitimme myös, että tänä vuonna Vantaalle asettuneista ja oleskeluluvan saaneista ulkomaiden kansalaisista useampi kuin joka kymmenes olisi työllistynyt ensi vuoden aikana, mutta esityksemme joka neljännen työllistymisestä tyrmättiin. Kenties se olikin liian optimistinen, mutta nykyinen 10 %:n tavoite ei ole tarpeeksi kunnianhimoinen, kaupunginhallituksen jäsen Pirkko Kotila luonnehtii.
Vasemmistoliiton budjettineuvottelijat harmittelevat sitä, että neuvotteluissa ei porvarillisten puolueiden vaatimuksesta purettu rajoituksia lasten päivähoito-oikeuteen. Nyt päätöksen vaikutuksista tehdään vain selvitys.
– Kyllä vaikutukset aika lailla tiedetään. Perheissä, joissa kummatkin vanhemmat ovat vailla töitä, lapsilla on heikommat mahdollisuudet osallistua varhaiskasvatukseen. Se tarkoittaa kovaa sosiaalista kahtiajakoa jo ennen kouluikää, Eerola sanoo.
Kaupunginhallituksen budjettikäsittelyssä Kotila jätti asiasta pöytäkirjalausuman, jossa muistutetaan, että varhaiskasvatus on tutkimuksissakin todettu tuottavimmaksi koulutusinvestoinniksi. Todennäköistä on, että Vasemmistoliiton valtuustoryhmä palaa asiaan vielä valtuustokäsittelyssä.
– Varhaiskasvatushan on ennen kaikkea lapsen oikeus. Lähdemme siitä, että Vantaan kaupungin seuraava valtuusto palauttaa subjektiivisen, kokopäiväisen päivähoito-oikeuden koskemaan kaikkia alle kouluikäisiä varhaiskasvatukseen osallistuvia lapsia. Tämä on yksi tärkeimmistä vaalitavoitteistamme, Kotila toteaa.
Vasemmistoliiton neuvottelijat pitävät myös outona, että suuret puolueet eivät ole hyväksyneet koko valtuustokaudella yhtään euromääräistä muutosta Vantaan budjetteihin. Perusteena on ollut kaupungin raskas velkataakka. Nyt vaalien lähestyessä löytyi yhtäkkiä reilut kolme miljoonaa euroa.
– On hyvä, että puolueiden viisaus on vaaleja kohti kasvanut.
Lisätietoja:
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Antero Eerola puh. 040 323 0176, kaupunginhallituksen jäsen Pirkko Kotila puh. 040 700 5397
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä Vantaalla katsoo, että kaupungin pitää panostaa julkisiin palveluihin myös taloudellisesti vaikeina aikoina.
Ryhmä haluaa erityisesti torjua asiakasmaksujen korotukset sosiaali- ja terveyspalveluissa. Niillä ainoastaan nyljetään pienituloisia ihmisiä tilanteessa, jossa maan hallitus jäädyttää ja leikkaa pienimpiä sosiaalietuuksia, ajaa kuntiin suuria maksukorotuksia, on säätänyt lääkekuluille omavastuun ja vielä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa laskee työtä tekevien palkkoja.
Vasemmistoliiton ryhmä oudoksuu muutenkin kaupunginjohtajan budjettiesityksessä olevia rajuja asiakasmaksujen nostoja, vaikka Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta on jo kaksi kertaa tyrmännyt korotukset selvällä enemmistöllä. Syyskuussa vain kokoomus ja RKP olivat korkeampien maksujen kannalla.
Vasemmistoliitto arvostelee tapaa, jolla kaupungin taloutta yritetään tasapainottaa pienituloisimpien ihmisten taloutta epätasapainottamalla.
Lisäksi Vasemmistoliiton ryhmä esittää päivähoito-oikeuteen tehtyjen rajoitusten purkamista. Valtuuston enemmistö päätti sysätä muun muassa työttömien lapset osin ulos varhaiskasvatuksesta. Tämä johtaa puolueen mielestä lasten rankkaan eriarvoistumiskehitykseen jo ennen kouluikää.
Lisäksi valtuustoryhmä esittää, että kaupungin työllisyystoimenpiteitä lisätään. Tavoitteena pitää olla erityisesti työttömyysjaksojen katkaiseminen sekä pitkäaikaistyöttömyyden torjunta. Viime vuonna Vantaa maksoi lähes 20 miljoonaa euroa valtiolle sakkoa siitä, että se ei työllistänyt pitkäaikaistyöttömiä. Tällainen veronmaksajien rahan siirtäminen taskusta toiseen pitää Vasemmistoliiton mielestä saada loppumaan.
Vasemmistoliitto katsoo myös, että ammattiopisto Variaan kohdistetut leikkaukset pitää perua. Lisäksi sivistystoimessa pitäisi selvittää mahdollisuudet siirtyä toisella asteella maksuttomaan oppimateriaaliin.
Vasemmistoliitto katsoo myös, että Länsimäen terveysasemalla on säilytettävä päiväpoliklinikka.
Ryhmä ei esitä kunnallisveron korottamista ja vastustaa korotuksia myös kiinteistöveroissa.
Vasemmistoliiton mielestä Vantaalle ei ole syytä perustaa uusia koko- tai puolipäiväisiä poliitikon virkoja eikä korottaa lautakuntien puheenjohtajien palkkioita. Muuten palkkioita on syytä nostaa vain elinkustannusindeksin verran.
Lisätietoja: Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Antero Eerola, puh. 040 323 0176
Vappupäivä alkaa klo 9.00 työväenjärjestöjen yhteisellä tilaisuudella aatteensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Hiekkaharjussa, Urheilutie 14. Liput mukaan!
Kello 11-13 Vantaan Vasemmiston Vappujuhla Tikkuraitilla. Juhlapuheen pitää kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen. Perinteiseen tapaan juhlassa mukana Lumon puhaltajat. Lapsille ja lapsenmielisille tarjolla Mamia Companyn Kisu Pikkulainen.
Iltapäivällä klo 13.30 alkaen yhteislaulutilaisuus Reino Bäckströmin johdolla Puistokulmassa, Talkootie 4.
Vantaan Vasemmiston uuden äänenkannattajan ensimmäinen numero on ilmestynyt. Aiheina ensimmäisessä numerossa mm. Kuplivaa kaupunkikulttuuria Myyrmäessä! Vantaa on tasa-arvon edelläkävijä! Kaljakellunta on kaupunkilaisten oma tapahtuma! Tartu aviisiin! Lehden sähköiseen versioon pääset klikkaamalla alla olevaa kuvaa.
Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro Vantaan valtuustossa 16.11.2015 – Jussi Saramo
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo
Muistinvaraisesti puhutusta versiosta – isojen ryhmien puheenvuorot muuttivat alkuperäistä tekstiä
Arvoisa puheenjohtaja,
hyvät valtuutetut,
Me valtuutetut päätämme tänään Vantaan ensi vuoden talousarviosta. Kaikista ei ehkä siltä tunnu, asiathan on sovittu jo ryhmien välisissä neuvotteluissa. Siellä me valtuutetut onneksi pääsimme vaikuttamaan ryhmiemme kautta. Vai pääsimmekö?
Poliittisten ryhmien johto yhdessä virkamiesjohdon kanssa – melkein neljäkymmentä ihmistä – istui pitkän päivän aamusta iltaan neuvottelemassa. Kuitenkaan yhtä ainoaa määrärahamuutosta ei tehty kaupunginjohtajan esitykseen. Ei yhtä ainoaa!
Nykyisen kaupunginjohtajan ja valtuuston aikana tämä sali on ollut riisuttu vallasta kahden suuren ryhmän sopimuksella. Perussuomalaisetkin on ostettu hiljaiseksi kovapalkkaisella apulaiskaupunginjohtajan viralla, aivan kuten heille tehtiin eduskunnassa Soinin ministeriydellä.
Ehkä voimme ensi vuonna säästää ja korvata talousarviokäsittelyn sähköpostikuittauksella, jos virkamiesjohdon esitykset ovat niin täydellisiä, ettei valtuustoa tarvita. Tällainen demokratiakäsitys ei kyllä vastaa omaamme. Suurista kaupungeista vain Vantaalla on ollut käytössä sanelu yhdessä sopimisen sijaan.
Mahtavaa on kuitenkin, että jouduin kirjoittamaan puheenvuoroni uudestaan kokoomuksen ja sosialidemokraattien puheenvuorojen jälkeen. Lasten vanhemmilta ja ammattikasvattajilta tullut paine sai ryhmät viime hetkillä järkiinsä ja kaikkien lasten oikeus hyvään varhaiskasvatukseen säilyy.
Hyvät valtuutetut,
Kuten kokoomuksen puheenvuorosta kävi ilmi, ovat Vantaan ja Suomen budjetit hyvin linjassa keskenään. Vantaalle on kopioitu Sipilän hallituksen supistava talouslinja asiavirheitä myöten. Budjettikirjassa esimerkiksi väitetään, että olemme kriisissä huonon hintakilpailukyvyn vuoksi. Ilmeisesti faktoilla ei ole niin väliä, olemmehan hintakilpailukykyä mittaavissa yksikkötyökustannuksissa keskeisiä kilpailijamaita halvempia. Koko Eurooppa on pulassa, mutta Suomen erityisongelmat syntyivät Nokian romahduksesta, kauppakumppani Venäjän köyhtymisestä öljyn hinnan mukana ja poikkeuksellisen lyhytnäköisestä yritysjohdosta, joka mieluummin rahastaa aliverotettuja osinkoja, kuin investoi tulevaisuuteen. Yksikään näistä ongelmista ei hoidu leikkaamalla. Ei valtakunnallisesti, eikä Vantaalla.
Vienti on onneksi lähtenyt pikku hiljaa vetämään jo viime talvena. Vuoden alkupuoliskolla kauppatase oli peräti 500 miljoonaa plussalla, pääongelma ei siis ole viennissä. Nyt on tärkeää olla romuttamatta lisää kotimarkkinasektoria leikkauksilla ja tukea viennin orastavaa kasvua.
Leikkaamista Suomi kuitenkin yrittää ja siten kiihdyttää työttömyyden kasvua, joka taas kiihdyttää velkaantumista. Ei eduskuntavaaleissa ollut kyse siitä, otetaanko velkaa vai ei. Perusporvarihallitus ottaa 2016 enemmän velkaa kuin 2015 budjetissa otettiin. Kyse oli siitä, otetaanko sitä työttömyyden kustannuksiin vai työllisyyden kustannuksiin.
Ensi vuonna työttömyys maksaa Vantaalle miljoonia aiempaa enemmän sekä sosiaalikuluina että verotulojen laskuna. Kun hallitus vielä vie kunnilta yhteisöverotuottoja ja leikkaa koulujen ryhmäkokorahoja, velkaantuu Vantaakin, vaikka onneksi vähän. Onneksi saimme Kataisen hallituksessa vietyä läpi valtionosuusuudistuksen, jonka ansiosta Vantaa saa pitää peräti yli 20 miljoonaa aiempaa enemmän omia verotuottojaan joka vuosi. Onneksi Vantaalla vanha velka on syntynyt pääosin järkevistä investoinneista, joiden hyötyjä voimme nyt kerätä kunnan kasvaessa voimakkaasti uusilla veronmaksajilla.
Hyvät valtuutetut,
Leikkausten aiheuttama pahoinvointi ja syrjäyttämisen synnyttämä sosiaalinen velka tulee myös taloudellisesti kalliiksi. Vasemmistoliitto teki ja kannatti ryhmien välisissä neuvotteluissa esityksiä, joilla vantaalaisille olisi varmistettu turvallisempi ja inhimillisempi huominen. Erityisen pahalta tuntuu, ettei erityisesti lasten, työttömien ja vanhusten käyttämien terveysasemien jonoja olla valmiita purkamaan.
Tulemme erillisissä puheenvuoroissa käymään läpi seuraavaksi luettelemieni esitysten perustelut. Niiden hinta olisi yhteensäkin vähemmän kuin pienin mahdollinen veronkorotus. On siis turha väittää, ettei valtuustolla ole tänään vaihtoehtoja. Toivon että uskallatte niitä myös käyttää.
Esitämme:
Sivulle 98. miljoona kolmesataa tuhatta (1 300 000) euroa henkilöstömenoihin, jotta terveysasemien jonot puretaan ja pidetään jatkossa lyhyinä. Tähän liittyen sivulle 101. henkilöstösuunnitelmaan 20 vakituista työntekijää ja terveysaseman lääkärille pääsyn tavoite muutettava 21 päivästä 7 päivään.
Sivulle 102. henkilöstömenoihin esitämme kuusisataatuhatta (600 000) euroa. Tarvitaan lisäresurssia perheiden tukemiseen ennaltaehkäisevän lastensuojelun keinoin sekä palkkojen jälkeenjääneisyyden korjausta, jotta Vantaa ei häviä rekrytoinnissa Helsingille ja yksityiselle sektorille.
Sivulle 108. keskeisiin tavoitteisiin taloussuunnitelmakaudella lisätään lause: ”Mikäli vanhuspalvelulakia heikennetään, ei Vantaa heikennä omia vanhuspalveluitaan lain mahdollistamalla tavalla.”
Sivulle 154. lisätään Varian henkilöstömenoihin satatuhatta euroa (100 000), jotta oppilashuollolla saadaan vähennettyä suurta keskeytysprosenttia.
Sivulle 193. lisätään määrärahoihin vuosille 2017, 2018 ja 2019 kolme (3) miljoonaa euroa estämään joukkoliikenteen hintojen kohtuuttomat korotukset.
Esitämme myös, että kaikki maininnat palveluseteleistä poistetaan. Palvelusetelit strategisena ja ideologisena tavoitteena ovat lyhytnäköistä politiikkaa, joka tulee lopulta kalliiksi kuntalaisille.
Oikein hyvää kansainvälistä lasten oikeuksien viikkoa kaikille, olkoon ajankohta enne ja pidetään kiinni lasten oikeuksista varhaiskasvatukseen.
Vantaan Vasemmisto jätti esityksensä kaupungin ensi vuoden talousarvioon ja sitä seuraavien vuosien taloussuunnitelmaan. Keskeisimmät esitykset ensi vuodelle koskevat terveysasemien lääkärivastaanottojen jonoja, lastensuojelua sekä sisäilmaongelmaisten rakennusten korjauksia.
Kaupunginjohtajan ehdotuksessa tavoitellaan jopa yli kuukauden mittaisten lääkärijonojen lyhentämistä kolmeen viikkoon. Vasemmisto esittää rahoitusta sekä jonojen kertaluonteiseen purkuun että lisähenkilökunnan palkkaamiseen, jonka avulla jonot eivät jatkossa pääsisi kasvamaan yli viikon mittaisiksi.
Lisähenkilökuntaa palkattaisiin myös ennaltaehkäisevään lastensuojeluun, sekä ammatillista koulutusta järjestävän Varian oppilashuoltoon, jotta kohtuuttoman suurta keskeyttämisprosenttia saataisiin pienennettyä.
Yhteensä ensi vuoden henkilöstömäärärahojen lisäykset ovat kaksi miljoonaa euroa. Vasemmisto esittää myös, että jo nyt valmistaudutaan tulevaan päättämällä, ettei vanhuspalveluita heikennetä, vaikka perusoikeistohallituksen suunnittelema vanhuspalvelulain muutos sen mahdollistaisi.
Taloudellisesti merkittävin lisämääräraha, vuosittain 3 miljoonaa euroa, ehdotetaan lisättäväksi joukkoliikenteeseen. Vuoden 2016 lipunhintojen korotukset ovat jo kohtuuttoman isoja ja seuraavalle vuodelle on suunniteltu alustavasti vieläkin suurempia korotuksia, kun ratainvestointien ja uuden tariffijärjestelmän kustannuksia aiotaan vyöryttää joukkoliikenteen käyttäjille. Vasemmisto esittää että korotuksista luovutaan vuoteen 2019 asti.
Vasemmisto esittää myös sisäilmakorjauksiin varatun rahan nostamista 2,3 miljoonasta viiteen miljoonaan. Tulevaisuuden investointilistalle Vasemmisto haluaa nostaa Koivukylän uuden kirjaston ja monitoimitilan – Vasemmisto haluaa nostaa kaikkien muidenkin vanhojen keskustojen perusparantamisen kaavoituksen tärkeimmäksi tavoitteeksi. Asuntorakentamistavoitetta Vasemmisto esittää nostettavan maltillisesti kolmella sadalla; suuret liikenneinvestoinnit on tehty, joten asuntopulaa ja kunnan taloutta voidaan helpottaa mahdollistamalla nopeampi asuntorakentaminen.
Rakenteellisina uudistuksina Vasemmisto esittää, että Tilapalveluiden Vantti Oy:n toimintamahdollisuuksia parannetaan pudottamalla tehostamisprosenttia kolmesta kahteen. Vasemmisto esittää myös että talousarvion läpileikkaava strateginen tavoite palveluseteleiden lisäämisestä hylätään tulevaisuudessa kalliiksi tulevana ideologisena tavoitteena.
Lisätietoja:
Jussi Saramo
Valtuustoryhmän puheenjohtaja
+358 41 503 4000
Vantaa ei juuri investoi eikä velkaannu.
Vantaan Vasemmiston valtuustoryhmä kävi kaikille avoimessa suurkokouksessaan läpi ehdotusta kaupungin talousarvioksi. Suurimmat Vasemmiston haluamat parannustarpeet liittyvät lasten ja vanhusten palveluihin sekä julkiseen liikenteeseen.
– Parasta kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä on, että koulujen ryhmäkoot pidetään pieninä. Vantaa oli suurimpia ryhmäkokojen pienentämiseen jaetun valtionavun saajia ja nyt oikeistohallitus lopettaa koko avustuksen, toteaa Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo.
– Huonointa talousarvioesityksessä on palveluiden heikkenemisen jatkuminen ja ennaltaehkäisevien palveluiden puuttuminen. Tulemme esittämään lisää resursseja esimerkiksi lastensuojelun perhepalveluihin, jolloin perheiden hätään voidaan puuttua ajoissa ja huostaanotot vähenevät. Perhepalveluihin panostaminen on tuonut suuria taloudellisiakin säästöjä esimerkiksi Imatralla.
Vantaan Vasemmisto päätti esittää lisämäärärahoja myös joukkoliikenteen lipunhintojen korotusten estämiseen, sisäilmaongelmaisten koulujen korjaamiseen sekä vanhustenhoitoon. Vasemmisto uusii myös esityksensä terveyspalveluiden jonojen purkamisesta.
– Vantaa saa pitää ensi vuonna omista verotuloistaan yli 20 miljoonaa aiempaa enemmän, kiitos vasemmiston Kataisen hallituksessa läpi ajaman valtionosuusuudistuksen. Valitettavasti Sipilän hallituksen leikkaukset sekä Stubbin hallituksen leikkausten aiheuttama työttömyyden kasvu aiheuttavat hieman suunniteltua isomman velkaantumisen. Muihin kuntiin verrattuna Vantaalla menee kuitenkin yhä hyvin ja meillä on varaa panostaa kuntalaisiin. Itse asiassa, meillä ei ole varaa syrjäyttää yhtään vantaalaista palveluiden piiristä.
Lisätietoja:
Jussi Saramo, Valtuustoryhmän puheenjohtaja
041 503 4000
jussi [dot] saramo [at] vasemmistoliitto [dot] fi
Keravan- ja Vantaanjoella on järjestetty jo vuodesta 1997 saakka Kaljakellunta – nimistä tapahtumaa. Tänä kesänä se keräsi jopa 4 000 osallistujaa.
Tapahtuma on hyvä esimerkki kansalaisten omaehtoisesta toiminnasta, jossa ei tunneta hierarkioita. Tapahtumalla ei myöskään haeta taloudellista hyötyä. Koko maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen konsepti on tuonut Vantaalle myönteistä julkisuutta. Siihen osallistutaan aina Kanadaa ja Australiaa myöten. Suuren osallistujamäärän voi arvioida tuovan myös tuloja kaupungin yrittäjille.
Itse kaljakellunnan ideasta voi olla montaa mieltä. Siitä on kuitenkin tullut pysyvä osa vantaalaista kaupunkikulttuuria. Siksi sen kieltäminen ei ole mahdollista eikä edes toivottavaa.
Kaupungin pitäisikin kääntää olemassa oleva ilmiö mahdollisuudeksi ja ryhtyä yhteistyöhön tapahtuman kanssa. Byrokraattinen kiusa, kuten käymälöiden kieltäminen kaupungin mailla, ei hyödytä ketään. Kaupungin edustajat ovat julkisuudessa perustelleet vessakieltoa sillä, että näin Vantaan kaupunkia voitaisiin pitää yhtenä tapahtuman järjestäjistä. Perusteluja tällaiselle on vaikea löytää.
Myös se on herättänyt epäilyksiä, että Kaljakellunnalla ei ole järjestäjää. Myöskään vapulla tai uudella vuodella ei ole järjestäjää. Silti kaupunki joutuu pääosin huolehtimaan niiden jälkien siivouksesta kaduilla ja puistoissa.
Kaupungin etu on minimoida Kaljakeljunnasta aiheutuvia haittoja. Niihin kuuluvat riittävät käymälätilat tapahtuman aikana ja roskien siivoaminen tapahtuman jälkeen.
Tähän saakka Kaljakellunta on sujunut ilman merkittäviä järjestyshäiriöitä tai onnettomuuksia. Riskit kuitenkin kasvavat, kun tapahtuman osallistujamäärä todennäköisesti kasvaa.
Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet valtuutetut teemme seuraavansisältöisen aloitteen:
Vantaan kaupunki kartoittaa, millaiset mahdollisuudet sillä on jatkossa toimia yhteistyössä Kaljakellunta – tapahtuman kanssa sen haittojen – kuten roskaamisen ja turvallisuusriskien ehkäisemiseksi ja vantaalaisen kaupunkikulttuurin edistämiseksi.
Vantaalla 24.8.2015
