Ajankohtaista

Vantaan Vasemmistoliitto vahvisti syyskokouksessaan Tikkurilassa yli 50 kuntavaaliehdokasta. Listalla on monipuolinen joukko nuoria, vanhoja ja keski-ikäisiä, joilla on akateemista taustaa sekä duunarikokemusta.

Kaikki nykyiset kaupunginvaltuutetut (Antero Eerola, Kati Tyystjärvi, Jussi Saramo ja Minttu Sillanpää), varavaltuutetut (Jari Jääskeläinen, Tuula Saastamoinen, Kaarlo Kivimäki ja Pertti Oksman) sekä kaupunginhallituksen jäsen Pirkko Kotila lähtevät ehdolle. Lisäksi mukana on merkittävä joukko uusia aktiiveja.

– Naisten ja miesten osuus ehdokkaista on tällä hetkellä noin 50-50, mikä tietää erittäin hyvää ensi kevään vaalien suhteen. Tavoitteenamme on täysi lista. Ehdokkaana voi vaikuttaa vielä enemmän kuin äänestäjänä, ehdokashankintaa vetävä Pirkko Kotila sanoo.

Vasemmistoliitolla oli syksyn 2012 kuntavaaleissa 81 ehdokasta. Tavoitteena on tällä kertaa ylittää tämä luku. Puolueen aktiivinen ehdokashankinta jatkuu myös ensi vuoden puolella.

Ehdokkaiden asettamisen lisäksi Vasemmistoliiton Vantaan kunnallisjärjestö valitsi puheenjohtajakseen jatkokaudelle kirjastonhoitaja, filosofian maisteri Ville Karisen. Varapuheenjohtajaksi nousi elintarviketyöntekijä, pääluottamusmies Chau Ngyuen.

– Keskeinen tavoitteemme on puolustaa julkisia palveluita niiden yksityistämisyrityksiä vastaan Vantaalla ja koko Suomessa, Karinen sanoo.

Kunnallisjärjestö esitti myös, että valtuustoryhmän puheenjohtaja, toimittaja Antero Eerola valittaisiin Uudenmaan Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi.  Eerola valittiinkin Vasemmistoliiton Uudenmaan piirin puheenjohtajaksi vuodeksi 2017 piirijärjestön syyskokouksessa viime lauantaina Raaseporissa.

– Uusimaa on Suomen suurin vaalipiiri. Vasemmistoliiton kannatus on täällä kuitenkin matalampi kuin Suomessa keskimäärin. Tilanteella on hyvät mahdollisuudet muuttua aktiivisen poliittisen työn myötä. Tulevista kuntavaaleista pitää tehdä massiivinen protesti maan hallituksen rajusti eriarvoistavaa ja koulutusvihamielistä politiikkaa vastaan, Eerola toteaa.
_______________________________________
Tähän saakka vahvistetut Vantaan Vasemmistoliiton kunnallisvaaliehdokkaat kevään 2017 kuntavaaleissa

filosofian maisteri Esa Ylikoski
kassamyyjä, luottamusmies Jari ”Cossu” Koskinen
päätoimittaja evp. Ari Martinaho
eläkeläinen, varavaltuutettu Pertti Oksman
valtiotieteen maisteri, toimittaja, kaupunginhallituksen jäsen Pirkko Kotila
toimittaja, valtuustoryhmän puheenjohtaja Antero Eerola
vahtimestari Tauno Ervasti
Työnjohtaja Mikko Mielonen
eläkeläinen Liisa Tilander
elintarviketyöläinen, pääluottamusmies Chau Nguyen

kirvesmies, pääluottamusmies Jari Jääskeläinen
eläkeläinen Jouko Lehtonen
eläkeläinen, yrittäjä Ahti Dahl
hissiasentaja Oskari Antikainen
opiskelija Tuomas Suihkonen
opiskelija Jaakko Tanttu
käräjäsihteeri Kimmo Hohenthal
graafinen suunnittelija Tiina Nevalampi
putkiasentaja Teemu Uimonen
luonto- ja ympäristöneuvoja Minja Heinonen

lähihoitaja, tradenomiopiskelija Kalle Reijonen
eläkeläinen, toimitsija Irja Pursiainen
filosofian maisteri, tutkija Elina Nykyri
lähihoitaja Niina Paahtela
filosofian maisteri, kirjastonhoitaja Ville Karinen
filosofian maisteri, sosionomi, lastentarhanopettaja Tanja Karinen
ay-toimitsija, kaupunginvaltuutettu Minttu Sillanpää
eläkeläinen Esko Kokkonen
toiminnanjohtaja, kaupunginvaltuutettu Jussi Saramo
merkonomi Otso Hellgren

yleisötyöasiantuntija, MMM, kaupunginvaltuutettu Kati Tyystjärvi
teatteriopettaja Tanja Hautakangas
(kysytty titteliä) Juha Salden
eläkeläinen Esa Montonen
opettaja, varavaltuutettu Kaarlo Kivimäki
pääluottamusmies Marko Muraja
it-asiantuntija Leena Romppainen
toiminnanjohtaja, Hannu Ahonen
eläkeläinen Sirpa Ahonen
suunnittelija, opiskelija Arto Bäckström
markkinointipäällikkö Loviisa Itäkannas

Toiminnanjohtaja, Jaana Kuusela
Kokki, yrittäjä Mohamad Faraj
Lastentarhanopettaja, Kirsi Nousiainen
kirjastovirkailija Pasi Virtala
eläkeläinen Merja Räsänen
varavaltuutettu Tuula Saastamoinen
opiskelija, Mia-Mari Järvi-Eskola
eläkeläinen Mauri Pessi
itc-yrittäjä Samuli Lahtinen
järjestöasiantuntija Helena Lehtinen

eläkeläinen, puheenjohtaja Heimo Liimatainen
pelihoitaja Jani Peltosalo
eläkeläinen Reino Ahonen
Anniina Heikkinen
taiteilija Riitta Gyllenbögel
Seppo Laaksonen

Vappupäivä alkaa klo 9.00 työväenjärjestöjen yhteisellä tilaisuudella aatteensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Hiekkaharjussa, Urheilutie 14. Liput mukaan!

Kello 11-13 Vantaan Vasemmiston Vappujuhla Tikkuraitilla. Juhlapuheen pitää kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen. Perinteiseen tapaan juhlassa mukana Lumon puhaltajat. Lapsille ja lapsenmielisille tarjolla Mamia Companyn Kisu Pikkulainen.

Iltapäivällä klo 13.30 alkaen yhteislaulutilaisuus Reino Bäckströmin johdolla Puistokulmassa, Talkootie 4.

Vantaan Vasemmiston uuden äänenkannattajan ensimmäinen numero on ilmestynyt. Aiheina ensimmäisessä numerossa mm. Kuplivaa kaupunkikulttuuria Myyrmäessä! Vantaa on tasa-arvon edelläkävijä! Kaljakellunta on kaupunkilaisten oma tapahtuma! Tartu aviisiin! Lehden sähköiseen versioon pääset klikkaamalla alla olevaa kuvaa.

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro Vantaan valtuustossa 16.11.2015 – Jussi Saramo

Muistinvaraisesti puhutusta versiosta – isojen ryhmien puheenvuorot muuttivat alkuperäistä tekstiä

Arvoisa puheenjohtaja,

hyvät valtuutetut,

Me valtuutetut päätämme tänään Vantaan ensi vuoden talousarviosta. Kaikista ei ehkä siltä tunnu, asiathan on sovittu jo ryhmien välisissä neuvotteluissa. Siellä me valtuutetut onneksi pääsimme vaikuttamaan ryhmiemme kautta. Vai pääsimmekö?

Poliittisten ryhmien johto yhdessä virkamiesjohdon kanssa – melkein neljäkymmentä ihmistä – istui pitkän päivän aamusta iltaan neuvottelemassa. Kuitenkaan yhtä ainoaa määrärahamuutosta ei tehty kaupunginjohtajan esitykseen. Ei yhtä ainoaa!

 

Nykyisen kaupunginjohtajan ja valtuuston aikana tämä sali on ollut riisuttu vallasta kahden suuren ryhmän sopimuksella. Perussuomalaisetkin on ostettu hiljaiseksi kovapalkkaisella apulaiskaupunginjohtajan viralla, aivan kuten heille tehtiin eduskunnassa Soinin ministeriydellä.

Ehkä voimme ensi vuonna säästää ja korvata talousarviokäsittelyn sähköpostikuittauksella, jos virkamiesjohdon esitykset ovat niin täydellisiä, ettei valtuustoa tarvita. Tällainen demokratiakäsitys ei kyllä vastaa omaamme. Suurista kaupungeista vain Vantaalla on ollut käytössä sanelu yhdessä sopimisen sijaan.

Mahtavaa on kuitenkin, että jouduin kirjoittamaan puheenvuoroni uudestaan kokoomuksen ja sosialidemokraattien puheenvuorojen jälkeen. Lasten vanhemmilta ja ammattikasvattajilta tullut paine sai ryhmät viime hetkillä järkiinsä ja kaikkien lasten oikeus hyvään varhaiskasvatukseen säilyy.

Hyvät valtuutetut,

Kuten kokoomuksen puheenvuorosta kävi ilmi, ovat Vantaan ja Suomen budjetit hyvin linjassa keskenään. Vantaalle on kopioitu Sipilän hallituksen supistava talouslinja asiavirheitä myöten. Budjettikirjassa esimerkiksi väitetään, että olemme kriisissä huonon hintakilpailukyvyn vuoksi. Ilmeisesti faktoilla ei ole niin väliä, olemmehan hintakilpailukykyä mittaavissa yksikkötyökustannuksissa keskeisiä kilpailijamaita halvempia. Koko Eurooppa on pulassa, mutta Suomen erityisongelmat syntyivät Nokian romahduksesta, kauppakumppani Venäjän köyhtymisestä öljyn hinnan mukana ja poikkeuksellisen lyhytnäköisestä yritysjohdosta, joka mieluummin rahastaa aliverotettuja osinkoja, kuin investoi tulevaisuuteen. Yksikään näistä ongelmista ei hoidu leikkaamalla. Ei valtakunnallisesti, eikä Vantaalla.

Vienti on onneksi lähtenyt pikku hiljaa vetämään jo viime talvena. Vuoden alkupuoliskolla kauppatase oli peräti 500 miljoonaa plussalla, pääongelma ei siis ole viennissä. Nyt on tärkeää olla romuttamatta lisää kotimarkkinasektoria leikkauksilla ja tukea viennin orastavaa kasvua.

Leikkaamista Suomi kuitenkin yrittää ja siten kiihdyttää työttömyyden kasvua, joka taas kiihdyttää velkaantumista. Ei eduskuntavaaleissa ollut kyse siitä, otetaanko velkaa vai ei. Perusporvarihallitus ottaa 2016 enemmän velkaa kuin 2015 budjetissa otettiin. Kyse oli siitä, otetaanko sitä työttömyyden kustannuksiin vai työllisyyden kustannuksiin.

Ensi vuonna työttömyys maksaa Vantaalle miljoonia aiempaa enemmän sekä sosiaalikuluina että verotulojen laskuna. Kun hallitus vielä vie kunnilta yhteisöverotuottoja ja leikkaa koulujen ryhmäkokorahoja, velkaantuu Vantaakin, vaikka onneksi vähän. Onneksi saimme Kataisen hallituksessa vietyä läpi valtionosuusuudistuksen, jonka ansiosta Vantaa saa pitää peräti yli 20 miljoonaa aiempaa enemmän omia verotuottojaan joka vuosi. Onneksi Vantaalla vanha velka on syntynyt pääosin järkevistä investoinneista, joiden hyötyjä voimme nyt kerätä kunnan kasvaessa voimakkaasti uusilla veronmaksajilla.

Hyvät valtuutetut,

Leikkausten aiheuttama pahoinvointi ja syrjäyttämisen synnyttämä sosiaalinen velka tulee myös taloudellisesti kalliiksi. Vasemmistoliitto teki ja kannatti ryhmien välisissä neuvotteluissa esityksiä, joilla vantaalaisille olisi varmistettu turvallisempi ja inhimillisempi huominen. Erityisen pahalta tuntuu, ettei erityisesti lasten, työttömien ja vanhusten käyttämien terveysasemien jonoja olla valmiita purkamaan.

Tulemme erillisissä puheenvuoroissa käymään läpi seuraavaksi luettelemieni esitysten perustelut. Niiden hinta olisi yhteensäkin vähemmän kuin pienin mahdollinen veronkorotus. On siis turha väittää, ettei valtuustolla ole tänään vaihtoehtoja. Toivon että uskallatte niitä myös käyttää.

Esitämme:

Sivulle 98. miljoona kolmesataa tuhatta (1 300 000) euroa henkilöstömenoihin, jotta terveysasemien jonot puretaan ja pidetään jatkossa lyhyinä. Tähän liittyen sivulle 101. henkilöstösuunnitelmaan 20 vakituista työntekijää ja terveysaseman lääkärille pääsyn tavoite muutettava 21 päivästä 7 päivään.

Sivulle 102. henkilöstömenoihin esitämme kuusisataatuhatta (600 000) euroa. Tarvitaan lisäresurssia perheiden tukemiseen ennaltaehkäisevän lastensuojelun keinoin sekä palkkojen jälkeenjääneisyyden korjausta, jotta Vantaa ei häviä rekrytoinnissa Helsingille ja yksityiselle sektorille.

Sivulle 108. keskeisiin tavoitteisiin taloussuunnitelmakaudella lisätään lause: ”Mikäli vanhuspalvelulakia heikennetään, ei Vantaa heikennä omia vanhuspalveluitaan lain mahdollistamalla tavalla.”

Sivulle 154. lisätään Varian henkilöstömenoihin satatuhatta euroa (100 000), jotta oppilashuollolla saadaan vähennettyä suurta keskeytysprosenttia.

Sivulle 193. lisätään määrärahoihin vuosille 2017, 2018 ja 2019 kolme (3) miljoonaa euroa estämään joukkoliikenteen hintojen kohtuuttomat korotukset.

Esitämme myös, että kaikki maininnat palveluseteleistä poistetaan. Palvelusetelit strategisena ja ideologisena tavoitteena ovat lyhytnäköistä politiikkaa, joka tulee lopulta kalliiksi kuntalaisille.

Oikein hyvää kansainvälistä lasten oikeuksien viikkoa kaikille, olkoon ajankohta enne ja pidetään kiinni lasten oikeuksista varhaiskasvatukseen.

Vantaan Vasemmisto jätti esityksensä kaupungin ensi vuoden talousarvioon ja sitä seuraavien vuosien taloussuunnitelmaan. Keskeisimmät esitykset ensi vuodelle koskevat terveysasemien lääkärivastaanottojen jonoja, lastensuojelua sekä sisäilmaongelmaisten rakennusten korjauksia.

Kaupunginjohtajan ehdotuksessa tavoitellaan jopa yli kuukauden mittaisten lääkärijonojen lyhentämistä kolmeen viikkoon. Vasemmisto esittää rahoitusta sekä jonojen kertaluonteiseen purkuun että lisähenkilökunnan palkkaamiseen, jonka avulla jonot eivät jatkossa pääsisi kasvamaan yli viikon mittaisiksi.

Lisähenkilökuntaa palkattaisiin myös ennaltaehkäisevään lastensuojeluun, sekä ammatillista koulutusta järjestävän Varian oppilashuoltoon, jotta kohtuuttoman suurta keskeyttämisprosenttia saataisiin pienennettyä.

Yhteensä ensi vuoden henkilöstömäärärahojen lisäykset ovat kaksi miljoonaa euroa. Vasemmisto esittää myös, että jo nyt valmistaudutaan tulevaan päättämällä, ettei vanhuspalveluita heikennetä, vaikka perusoikeistohallituksen suunnittelema vanhuspalvelulain muutos sen mahdollistaisi.

Taloudellisesti merkittävin lisämääräraha, vuosittain 3 miljoonaa euroa, ehdotetaan lisättäväksi joukkoliikenteeseen. Vuoden 2016 lipunhintojen korotukset ovat jo kohtuuttoman isoja ja seuraavalle vuodelle on suunniteltu alustavasti vieläkin suurempia korotuksia, kun ratainvestointien ja uuden tariffijärjestelmän kustannuksia aiotaan vyöryttää joukkoliikenteen käyttäjille. Vasemmisto esittää että korotuksista luovutaan vuoteen 2019 asti.

Vasemmisto esittää myös sisäilmakorjauksiin varatun rahan nostamista 2,3 miljoonasta viiteen miljoonaan. Tulevaisuuden investointilistalle Vasemmisto haluaa nostaa Koivukylän uuden kirjaston ja monitoimitilan – Vasemmisto haluaa nostaa kaikkien muidenkin vanhojen keskustojen perusparantamisen kaavoituksen tärkeimmäksi tavoitteeksi. Asuntorakentamistavoitetta Vasemmisto esittää nostettavan maltillisesti kolmella sadalla; suuret liikenneinvestoinnit on tehty, joten asuntopulaa ja kunnan taloutta voidaan helpottaa mahdollistamalla nopeampi asuntorakentaminen.

Rakenteellisina uudistuksina Vasemmisto esittää, että Tilapalveluiden Vantti Oy:n toimintamahdollisuuksia parannetaan pudottamalla tehostamisprosenttia kolmesta kahteen. Vasemmisto esittää myös että talousarvion läpileikkaava strateginen tavoite palveluseteleiden lisäämisestä hylätään tulevaisuudessa kalliiksi tulevana ideologisena tavoitteena.

Lisätietoja:

Jussi Saramo
Valtuustoryhmän puheenjohtaja
+358 41 503 4000

Vantaan Vasemmiston valtuustoryhmä kävi kaikille avoimessa suurkokouksessaan läpi ehdotusta kaupungin talousarvioksi. Suurimmat Vasemmiston haluamat parannustarpeet liittyvät lasten ja vanhusten palveluihin sekä julkiseen liikenteeseen.

– Parasta kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä on, että koulujen ryhmäkoot pidetään pieninä. Vantaa oli suurimpia ryhmäkokojen pienentämiseen jaetun valtionavun saajia ja nyt oikeistohallitus lopettaa koko avustuksen, toteaa Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo.

– Huonointa talousarvioesityksessä on palveluiden heikkenemisen jatkuminen ja ennaltaehkäisevien palveluiden puuttuminen. Tulemme esittämään lisää resursseja esimerkiksi lastensuojelun perhepalveluihin, jolloin perheiden hätään voidaan puuttua ajoissa ja huostaanotot vähenevät. Perhepalveluihin panostaminen on tuonut suuria taloudellisiakin säästöjä esimerkiksi Imatralla.

Vantaan Vasemmisto päätti esittää lisämäärärahoja myös joukkoliikenteen lipunhintojen korotusten estämiseen, sisäilmaongelmaisten koulujen korjaamiseen sekä vanhustenhoitoon.  Vasemmisto uusii myös esityksensä terveyspalveluiden jonojen purkamisesta.

– Vantaa saa pitää ensi vuonna omista verotuloistaan yli 20 miljoonaa aiempaa enemmän, kiitos vasemmiston Kataisen hallituksessa läpi ajaman valtionosuusuudistuksen. Valitettavasti Sipilän hallituksen leikkaukset sekä Stubbin hallituksen leikkausten aiheuttama työttömyyden kasvu aiheuttavat hieman suunniteltua isomman velkaantumisen. Muihin kuntiin verrattuna Vantaalla menee kuitenkin yhä hyvin ja meillä on varaa panostaa kuntalaisiin. Itse asiassa, meillä ei ole varaa syrjäyttää yhtään vantaalaista palveluiden piiristä.

Lisätietoja:

Jussi Saramo, Valtuustoryhmän puheenjohtaja
041 503 4000
jussi [dot] saramo [at] vasemmistoliitto [dot] fi

Keravan- ja Vantaanjoella on järjestetty jo vuodesta 1997 saakka Kaljakellunta – nimistä tapahtumaa. Tänä kesänä se keräsi jopa 4 000 osallistujaa.

Tapahtuma on hyvä esimerkki kansalaisten omaehtoisesta toiminnasta, jossa ei tunneta hierarkioita. Tapahtumalla ei myöskään haeta taloudellista hyötyä. Koko maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen konsepti on tuonut Vantaalle myönteistä julkisuutta. Siihen osallistutaan aina Kanadaa ja Australiaa myöten. Suuren osallistujamäärän voi arvioida tuovan myös tuloja kaupungin yrittäjille.

Itse kaljakellunnan ideasta voi olla montaa mieltä. Siitä on kuitenkin tullut pysyvä osa vantaalaista kaupunkikulttuuria. Siksi sen kieltäminen ei ole mahdollista eikä edes toivottavaa.

Kaupungin pitäisikin kääntää olemassa oleva ilmiö mahdollisuudeksi ja ryhtyä yhteistyöhön tapahtuman kanssa. Byrokraattinen kiusa, kuten käymälöiden kieltäminen kaupungin mailla, ei hyödytä ketään. Kaupungin edustajat ovat julkisuudessa perustelleet vessakieltoa sillä, että näin Vantaan kaupunkia voitaisiin pitää yhtenä tapahtuman järjestäjistä. Perusteluja tällaiselle on vaikea löytää.

Myös se on herättänyt epäilyksiä, että Kaljakellunnalla ei ole järjestäjää. Myöskään vapulla tai uudella vuodella ei ole järjestäjää. Silti kaupunki joutuu pääosin huolehtimaan niiden jälkien siivouksesta kaduilla ja puistoissa.

Kaupungin etu on minimoida Kaljakeljunnasta aiheutuvia haittoja. Niihin kuuluvat riittävät käymälätilat tapahtuman aikana ja roskien siivoaminen tapahtuman jälkeen.

Tähän saakka Kaljakellunta on sujunut ilman merkittäviä järjestyshäiriöitä tai onnettomuuksia. Riskit kuitenkin kasvavat, kun tapahtuman osallistujamäärä todennäköisesti kasvaa.

Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet valtuutetut teemme seuraavansisältöisen aloitteen:

Vantaan kaupunki kartoittaa, millaiset mahdollisuudet sillä on jatkossa toimia yhteistyössä Kaljakellunta – tapahtuman kanssa sen haittojen – kuten roskaamisen ja turvallisuusriskien ehkäisemiseksi ja vantaalaisen kaupunkikulttuurin edistämiseksi.

Vantaalla 24.8.2015

Puheenjohtaja,

 

Suomi kuuluu EU:ssa vähiten rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin käyttäviin maihin. Kaikki puolueet ovat kuitenkin sitoutuneet järkeistämään sotea entisestään yhdistämällä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon. Tämä on järkevää sekä laadun että hinnan kannalta.

 

Uudistuksella voidaan poistaa ihmisten turha pompottelu luukulta toiselle. Suuria taloudellisia säästöjä on silti turha odottaa, koska rahaa käytetään jo nyt niin vähän. Sote tulee jatkossakin viemään suurimman osan vantaalaistenkin maksamista veroista.

 

Tiedämme, että vielä ensi vuonna tuotamme sote-palvelut yhä itse. Silti budjetin teko on hankalaa, koska emme tiedä tulevan hallituksen linjauksia. On todennäköistä, että hallitusta muodostava oikeisto poistaa esimerkiksi rahan koulujen ryhmäkokojen pienentämiseen, josta Vantaa on ollut suurin hyötyjä.

 

Oppositiosta hallitukseen nousevat puolueet vastustivat myös valtionosuusjärjestelmän parantamista, jonka avulla Vantaa saa nyt aiempaa suuremman osan kuntalaistensa maksamista veroista. On väärin, että Suomen tulevaisuuteen ja ihmisten hyvinvointiin investoimalla velkaantunut Vantaa tukee taloudellisesti myös meitä vauraampaa osaa maaseutu- ja kehyskuntia.

 

Ensi vuoden budjettiin Maalaisliiton molempien perillispuolueiden aluepolitiikka ei ehdi vaikuttaa. Kuntien budjetit on valmisteltava luottaen hallitusta muodostavan Sipilän moneen kertaan antamaan lupaukseen, että kunnilta leikataan vain samassa suhteessa kun niiltä vähennetään velvoitteita. Valtio siis ei pakottaisi kuntia leikkaamaan, koska kuntien taloudellinen asema ei kokonaisuutena heikkenisi.

 

Mutta mitä ne velvoitteet voisivat olla? Laki mahdollistaa jo nyt sen, että vaikkapa kirjastopalvelut tarkoittavat yhtä huonetta jossain päin Vantaata ja liikuntapalvelut juoksukelpoista tienpätkää. Ne velvoitteet, joilla on suuri taloudellinen merkitys, koskevat hyvinvointivaltion ydintä. Jos hallitus poistaisi vaikkapa velvoitteen tarjota kouluruokaa, tekisimmekö sen? Jos terveyskeskusjono saisi lain mukaan olla vuoden mittainen, pidentäisimmekö jonoa entisestään? Vasemmisto ei ole hyväksynyt Vantaan TVO:n lähtökohtia siitä, että tuotamme lähinnä lakisääteiset palvelut. Nyt jos lakisääteisyyttä heikennetään, heikentyykö Vantaa lakien mukana? Meidän mielestämme kunnan pitää panostaa ennaltaehkäisevään työhön, jotta ihmiset voisivat hyvin ja talouskin olisi kestävämmällä pohjalla.

 

Hallituksen velvoitteiden vähennys tarkoittaa käytännössä joka tapauksessa joko suuria leikkauksia tai tulojen lisäämistä, joko veroilla tai velalla. Niin kauan kun emme tiedä mitä hallitus aikoo, emme voi lähteä tekemään ennakoivia päätöksiä. Vastuuttomana pidämme sellaisia valmiiksi lukkoon lyötyjä linjoja, että missään tilanteessa kunnallisveroa ei voitaisi nostaa.

 

Muutokset valtionosuusjärjestelmään  tai kohdennettuihin valtioapuihin kuten koulujen ryhmäkokoihin tai liikkuvaan kouluun Vantaa vielä kestää. Sen sijaan sote-uudistuksen vaikutukset voivat pahimmillaan viedä pohjan koko kunnan olemassaololta. Vantaa on höylännyt sote-palvelut jo yli kipurajan.

 

Peijaksen ulkoistetussa päivystyksessä sekä monilla terveysasemilla jonot ovat epäinhimilliset. Kun sote siirtyy kokonaan Vantaalta Uudenmaan järjestettäväksi, on odotettavissa vantaalaisten palvelutason paranemista, mikä on upea juttu! Vantaan kuntatalouden kannalta se tarkoittaa kuitenkin sitä, että uuden sote-alueen lähettämä lasku on toista mittaluokkaa kuin nykyinen kustannus.

 

Jos sote-alueiden rahat kierrätetään kuntien kautta, on vastuu ja valta eri käsissä. Se on ongelma demokratialle ja se on ongelma Vantaalle – meillä ei silloin ole muuta mahdollisuutta kuin ajaa Vantaan jäljelle jäävä oma toiminta alas. Koulut, päiväkodit tai liikuntapalvelut on kuitenkin jo nyt vedetty liian tiukalle. Vetoan siis kaikkien puolueiden vantaalaispäättäjiin, että vastustamme kuntayhtymämallia ja ajamme eurooppalaistyyppistä aluehallintoa. Koska Kauniaisissa ja Vantaalla on jatkossa yhteiset sote-palvelut ja sote-päättäjät, pitää meillä olla myös yhteinen kuntaveron soten osalta korvaava sote-vero.

 

Hyvät valtuutetut,

 

Vaikka syntyvä hallituskokoonpano vaikuttaa Vantaan kannalta uhkaavalta, on meidän keskityttävä omaan tekemiseen siihen asti, kun hallituksen todellinen ohjelma on tiedossa.

 

Vantaan omissa suunnitelmista hyvinä asioina esiin nousee mm. kirjastomäärärahojen parannus, jota olemme esittäneet aiempina vuosina. Myös koulujen kieliopetukseen panostaminen on iso juttu.

 

Rakenteellisesti on erittäin tärkeää, että hylkäämme ajatuksen ”monituottajamallista”. Peruspalveluiden tuotannon pitäminen omissa käsissä on tärkeää paitsi palveluiden laadun parantamisen myös demokratian kannalta. Maailma ja Suomi ovat täynnä esimerkkejä, joissa näennäinen säästö on muuttunut kalliiksi riippuvuudeksi.

 

Ajan rajallisuuden vuoksi nostan vielä esiin kolme asiaa, joihin Vasemmisto haluaa panostaa budjetinvalmistelussa. Keskustelussa nostamme sitten esiin yksityiskohtaisempia ajatuksia:

 

1. Sote-palveluiden rahoitusta on lisättävä, jotta erityisesti jonotusaikoja voidaan lyhentää
2. Koulujen resurssit on turvattava kaikissa tilanteissa hallituksen päätöksistä riippumatta
3. Vuokria on laskettava asuntotuotantoa tuntuvasti lisäämällä