Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro Vantaan valtuustossa 16.11.2015 – Jussi Saramo
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo
Muistinvaraisesti puhutusta versiosta – isojen ryhmien puheenvuorot muuttivat alkuperäistä tekstiä
Arvoisa puheenjohtaja,
hyvät valtuutetut,
Me valtuutetut päätämme tänään Vantaan ensi vuoden talousarviosta. Kaikista ei ehkä siltä tunnu, asiathan on sovittu jo ryhmien välisissä neuvotteluissa. Siellä me valtuutetut onneksi pääsimme vaikuttamaan ryhmiemme kautta. Vai pääsimmekö?
Poliittisten ryhmien johto yhdessä virkamiesjohdon kanssa – melkein neljäkymmentä ihmistä – istui pitkän päivän aamusta iltaan neuvottelemassa. Kuitenkaan yhtä ainoaa määrärahamuutosta ei tehty kaupunginjohtajan esitykseen. Ei yhtä ainoaa!
Nykyisen kaupunginjohtajan ja valtuuston aikana tämä sali on ollut riisuttu vallasta kahden suuren ryhmän sopimuksella. Perussuomalaisetkin on ostettu hiljaiseksi kovapalkkaisella apulaiskaupunginjohtajan viralla, aivan kuten heille tehtiin eduskunnassa Soinin ministeriydellä.
Ehkä voimme ensi vuonna säästää ja korvata talousarviokäsittelyn sähköpostikuittauksella, jos virkamiesjohdon esitykset ovat niin täydellisiä, ettei valtuustoa tarvita. Tällainen demokratiakäsitys ei kyllä vastaa omaamme. Suurista kaupungeista vain Vantaalla on ollut käytössä sanelu yhdessä sopimisen sijaan.
Mahtavaa on kuitenkin, että jouduin kirjoittamaan puheenvuoroni uudestaan kokoomuksen ja sosialidemokraattien puheenvuorojen jälkeen. Lasten vanhemmilta ja ammattikasvattajilta tullut paine sai ryhmät viime hetkillä järkiinsä ja kaikkien lasten oikeus hyvään varhaiskasvatukseen säilyy.
Hyvät valtuutetut,
Kuten kokoomuksen puheenvuorosta kävi ilmi, ovat Vantaan ja Suomen budjetit hyvin linjassa keskenään. Vantaalle on kopioitu Sipilän hallituksen supistava talouslinja asiavirheitä myöten. Budjettikirjassa esimerkiksi väitetään, että olemme kriisissä huonon hintakilpailukyvyn vuoksi. Ilmeisesti faktoilla ei ole niin väliä, olemmehan hintakilpailukykyä mittaavissa yksikkötyökustannuksissa keskeisiä kilpailijamaita halvempia. Koko Eurooppa on pulassa, mutta Suomen erityisongelmat syntyivät Nokian romahduksesta, kauppakumppani Venäjän köyhtymisestä öljyn hinnan mukana ja poikkeuksellisen lyhytnäköisestä yritysjohdosta, joka mieluummin rahastaa aliverotettuja osinkoja, kuin investoi tulevaisuuteen. Yksikään näistä ongelmista ei hoidu leikkaamalla. Ei valtakunnallisesti, eikä Vantaalla.
Vienti on onneksi lähtenyt pikku hiljaa vetämään jo viime talvena. Vuoden alkupuoliskolla kauppatase oli peräti 500 miljoonaa plussalla, pääongelma ei siis ole viennissä. Nyt on tärkeää olla romuttamatta lisää kotimarkkinasektoria leikkauksilla ja tukea viennin orastavaa kasvua.
Leikkaamista Suomi kuitenkin yrittää ja siten kiihdyttää työttömyyden kasvua, joka taas kiihdyttää velkaantumista. Ei eduskuntavaaleissa ollut kyse siitä, otetaanko velkaa vai ei. Perusporvarihallitus ottaa 2016 enemmän velkaa kuin 2015 budjetissa otettiin. Kyse oli siitä, otetaanko sitä työttömyyden kustannuksiin vai työllisyyden kustannuksiin.
Ensi vuonna työttömyys maksaa Vantaalle miljoonia aiempaa enemmän sekä sosiaalikuluina että verotulojen laskuna. Kun hallitus vielä vie kunnilta yhteisöverotuottoja ja leikkaa koulujen ryhmäkokorahoja, velkaantuu Vantaakin, vaikka onneksi vähän. Onneksi saimme Kataisen hallituksessa vietyä läpi valtionosuusuudistuksen, jonka ansiosta Vantaa saa pitää peräti yli 20 miljoonaa aiempaa enemmän omia verotuottojaan joka vuosi. Onneksi Vantaalla vanha velka on syntynyt pääosin järkevistä investoinneista, joiden hyötyjä voimme nyt kerätä kunnan kasvaessa voimakkaasti uusilla veronmaksajilla.
Hyvät valtuutetut,
Leikkausten aiheuttama pahoinvointi ja syrjäyttämisen synnyttämä sosiaalinen velka tulee myös taloudellisesti kalliiksi. Vasemmistoliitto teki ja kannatti ryhmien välisissä neuvotteluissa esityksiä, joilla vantaalaisille olisi varmistettu turvallisempi ja inhimillisempi huominen. Erityisen pahalta tuntuu, ettei erityisesti lasten, työttömien ja vanhusten käyttämien terveysasemien jonoja olla valmiita purkamaan.
Tulemme erillisissä puheenvuoroissa käymään läpi seuraavaksi luettelemieni esitysten perustelut. Niiden hinta olisi yhteensäkin vähemmän kuin pienin mahdollinen veronkorotus. On siis turha väittää, ettei valtuustolla ole tänään vaihtoehtoja. Toivon että uskallatte niitä myös käyttää.
Esitämme:
Sivulle 98. miljoona kolmesataa tuhatta (1 300 000) euroa henkilöstömenoihin, jotta terveysasemien jonot puretaan ja pidetään jatkossa lyhyinä. Tähän liittyen sivulle 101. henkilöstösuunnitelmaan 20 vakituista työntekijää ja terveysaseman lääkärille pääsyn tavoite muutettava 21 päivästä 7 päivään.
Sivulle 102. henkilöstömenoihin esitämme kuusisataatuhatta (600 000) euroa. Tarvitaan lisäresurssia perheiden tukemiseen ennaltaehkäisevän lastensuojelun keinoin sekä palkkojen jälkeenjääneisyyden korjausta, jotta Vantaa ei häviä rekrytoinnissa Helsingille ja yksityiselle sektorille.
Sivulle 108. keskeisiin tavoitteisiin taloussuunnitelmakaudella lisätään lause: ”Mikäli vanhuspalvelulakia heikennetään, ei Vantaa heikennä omia vanhuspalveluitaan lain mahdollistamalla tavalla.”
Sivulle 154. lisätään Varian henkilöstömenoihin satatuhatta euroa (100 000), jotta oppilashuollolla saadaan vähennettyä suurta keskeytysprosenttia.
Sivulle 193. lisätään määrärahoihin vuosille 2017, 2018 ja 2019 kolme (3) miljoonaa euroa estämään joukkoliikenteen hintojen kohtuuttomat korotukset.
Esitämme myös, että kaikki maininnat palveluseteleistä poistetaan. Palvelusetelit strategisena ja ideologisena tavoitteena ovat lyhytnäköistä politiikkaa, joka tulee lopulta kalliiksi kuntalaisille.
Oikein hyvää kansainvälistä lasten oikeuksien viikkoa kaikille, olkoon ajankohta enne ja pidetään kiinni lasten oikeuksista varhaiskasvatukseen.